Suo­ma­lais­ten olut­ma­ku on muut­tu­nut

Tornionjoki virtaa vuolaana - ja syyspäivänä kieltämättä raikkaan näköisenä - panimomestari Mika Mäkelän työhuoneen ikkunan alla. Myös tunturipurot laskevat tähän jokeen, josta Lapin Kulta edelleen ottaa pääraaka-aineensa.

Panimo on ollut ison haasteen edessä, kun täyteläisyyttä on pitänyt saada lisää raikkaudesta tinkimättä.
Panimo on ollut ison haasteen edessä, kun täyteläisyyttä on pitänyt saada lisää raikkaudesta tinkimättä.
Kuva: TAPIO MAIKKOLA

Tornionjoki virtaa vuolaana - ja syyspäivänä kieltämättä raikkaan näköisenä - panimomestari Mika Mäkelän työhuoneen ikkunan alla. Myös tunturipurot laskevat tähän jokeen, josta Lapin Kulta edelleen ottaa pääraaka-aineensa.

Tunturipurojen raikkaus ei vain enää riitä suomalaiselle oluen kuluttajalle. He haluavat olueensa enemmän makua, aromia ja bodya.

"Raikkaudesta emme tingi", Mäkelä ilmoittaa. "Mutta raikkaus ja täyteläisyys eivät sulje toisiaan pois."

Viime syksynä Hartwall teki kuluttajatutkimuksen, jonka seurauksia maisteltiin keväällä lanseeratussa uudessa Lapin Kulta -lageroluessa. Oluen panijat olivat lisänneet "kultamallasta", säädelleet vähän prosessia ja hujauttaneet sekaan hippusen lisää humalaa.

Makua ei lähdetty muuttamaan summamutikassa, vaan tarkan suunnitelman mukaan.

"Olut on kuluttajien toiveiden mukaan tummempaa ja täyteläisempää, mutta ehdottoman raikasta yhä", Mäkelä muotoilee. "Palaute on ollut positiivista."

Lapin kullan markkinaosuus on noin 20 prosenttia. 1990-luvulla se oli parhaimmillaan 35. Panimossa ajateltiin pitkään, että kyse on hurjasta hintakilpailusta, johon omanarvontuntoinen pohjoinen panimo ei suostunut mukaan.

"Me uskallamme olla vähän kalliimpia kuin muut."

Pikkuhiljaa panimossa jouduttiin toteamaan, että kyse on jostakin muustakin kuin hinnasta: Suomalaisten olutmaku todella on muuttunut.

"Emme tiedä tarkalleen, mistä se johtuu."

Ihmiset matkustelevat joka tapauksessa enemmän, ja ulkomaalaiset oluet ovat myös löytäneet paikkansa suomalaisten saunakamareihin.

Hartwall teki tutkimuksensa syys-lokakuussa 2006 pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Kuopiossa. Tutkimukseen osallistui 400 18-60 -vuotiasta kuluttajaa. Osallistujat maistoivat oluita laboratorio-oloissa sokkotestissä kaksi eri kertaa.

"Tutkimuksen mukaan olutta käytetään aikaisempaa enemmän virkistymiseen ja nautiskeluun. Oluen halutaan rentouttavan erityisesti saunan jälkeen", Mäkelä kertaa.

Mikään olut ei tutkimushetkellä vastannut suoraan näihin tarpeisiin.


Oulun yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut Mika Mäkelä opiskeli panimomestariksi Berliinissä. Suomessa ei alan huippukoulutusta ole. "Jotenkin ala tuntui sielukkaammalta kuin työ metallin tai paperin parissa", mies hymähtää.

"Mikään suomalainen olut ei häpeä vertailussa maailmalla."

Lapin Kulta odottaa innolla, mitä markkinoilla tapahtuu, kun oluen paljousalennukset ensi vuonna kielletään."Alan ihmisenä harmittaa, kun näkee joskus, että ihmiset hamstraavat laatikkokaupalla olutlaatikoita keittiön nurkkaan. Olut on kuitenkin elintarvike ja tuoretuote."

Lapin Kulta antaa oluelle kuuden kuukauden säilyvyysajan. Olut ei senkään jälkeen muutu käyttökelvottomaksi, mutta maku kärsii.Panimomestarin Mika Mäkelän jokainen aamu alkaa oluen maistelulla. Vasta sen jälkeen on aamukahvin vuoro.

Hän kertoo käyttävänsä olutta kotioloissa hyvin normaalina elintarvikkeena. "Olutalalla toimivat ihmiset ovat tottuneet elämään oluen ympäröimänä. Ehkä se on heille vielä normaalimpi asia kuin muille.

Mäkelän mukaan uusi täyteläisempi Lapin Kulta sopii hyvin ruoan kanssa. Hänen oma olutruokasuosikkinsa on oluessa marinoitu hirvenpaisti.

"Lahdessa saa panimoravintolasta myös loistavaa olutjuustokeittoa."

Ilmoita asiavirheestä