Keskiviikkona 29.5. suomalaisille avautuu taas konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja toimintaan. Näin tapahtuu, kun Euroopan parlamentin vaalien ennakkoäänestys alkaa. Varsinainen vaalipäivä on 9. kesäkuuta.
EU-vaalien äänestysprosentti on vuonna 1995 alkaneen unionijäsenyyden aikana jäänyt meillä aina kauaksi muista valtakunnallisista vaaleista. Euroopan parlamentti on koettu etäiseksi ja sen rooli hämäräksi. Samaan aikaan EU:ssa tehdään koko ajan myös Suomeen vaikuttavaa lainsäädäntöä, johon sen parlamentilla on painava sana sanottavanaan.
Vaikka eurovaalit eivät herätä suuria intohimoja, itse EU:ta arvostetaan. Unionin jäsenyyden puolesta äänestäisi nyt kolme neljästä kansalaisesta. Näin kertoo tuore NATOpoll-mielipidemittaus. Ulkopuolelle haluaisi jättäytyä joka viides.
Korkeimmat kannatuslukemat tulevat vihreiltä ja kokoomuslaisilta ja matalimmat perussuomalaisilta, joista vain 37 prosenttia äänestäisi nyt jäsenyyden puolesta.
Vaikka vaalikuumeen merkit ovat nyt vähissä, osallistumisinnon on ennakoitu kohentuvan. Turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut dramaattisesti sitten viisi vuotta käytyjen vaalien. Maanosan keskellä käydään sotaa, joka on vaikuttanut myös suomalaisten elämään.
Moni kansalainen asettaa odotuksia myös EU:n kykyyn vahvistaa Suomen turvallisuutta. Peräti yhdeksän kymmenestä NATOpoll-vastaajasta näkee EU:lla roolin Suomeen kohdistuvan informaatiosodankäynnin ja niin sanottujen kyberuhkien torjunnassa.
Venäjän hyökkäyssota näkyy myös siinä, miten kansalaiset suhtautuvat EU:n mahdolliseen uuteen yhteisvelkaan. Tätä menetelmää on EU:n rahoitusvajeen ratkaisukeinona pidetty meillä perin kyseenalaisena.
Kyse on kuitenkin rahojen käyttökohteesta: lähes puolet eli 47 prosenttia suomalaisista katsoo nyt, että EU:n tulee ottaa yhteistä velkaa Ukrainan tukemiseksi ja unionin asetuotannon rahoittamiseksi. Vastustajia on vajaat 40 prosenttia.
Suomessa on sitkeästi elänyt ajattelutapa, jonka mukaan EU:n tavoitteet ja Suomen edut ovat lähtökohdiltaan vastakkaisia. Vastakkainasettelua on myös taktisista syistä kärjistetty. Turvallisuustilanteen muutos näyttää johtavan siihen, että unionia katsotaan meillä uusin silmin. Siihen halutaan nojata aiempaa tukevammin.
Myös unioni käy läpi isoa muutosta. EU:n perusajatus on ollut taata rauhaa sitomalla kansakuntia yhteen talouden yhdentymisen ja rajojen madaltumisen kautta. Kahdessa vuodessa unionin työn painopiste on vaihtunut pyrkimykseksi vahvistaa EU-maiden sotilaallista kykyä. Unionin rauhanrahastonkin on tarkoitus tukea Ukrainaa sen asehankinnoissa.
Turvallisen elämän takaaminen unionin kansalaisille on näissä toimissa lopullinen tavoite. Onko turvaamisen tapa oikea, siihen pääsee nyt ottamaan kantaa. Ehdokkaiden näkemyksiin voi tutustua esimerkiksi Kalevan vaalikoneessa.