Suomalaismiesten kestävyyskunnon ennustetaan heikentyvän entisestään 2020- ja 2030-luvuilla.
Varusmiesten kestävyyskunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta alkaen ja heikentyminen jatkuu edelleen. Väestötutkimuksia hyödyntäen on nyt laskettu ennustemalli suomalaisten työikäisten miesten fyysiselle kunnolle vuonna 2040.
Ennustemallin mukaisesti vuonna 2040 heikon kestävyyskunnon omaa 17 prosenttia 30-vuotiaista, 25 prosenttia 40-vuotiaista, 43 prosenttia 50-vuotiaista, 66 prosenttia 60-vuotiaista ja 87 prosenttia 70-vuotiaista.
Vastaavasti hyvän kestävyyskunnon omaa enää kuusi prosenttia 30-vuotiaista, kolme prosenttia 40-vuotiaista, kaksi prosenttia 50-vuotiaista, mutta 60- ja 70-vuotiaista enää vain alle puoli prosenttia.
Kestävyyskunnon tulevaisuuden ennustemalli perustuu kahteen suomalaiseen väestötutkimukseen. Tutkimuksessa käytettiin mallin laskemiseen sekä varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten 12 minuutin juoksutestin tuloksia vuosilta 2005–2021 että työikäisen väestön KunnonKartta-väestötutkimuksen kuuden minuutin kävelytestin tuloksia vuosilta 2021–2022.
Ennustemallin ovat tehneet yhteistyössä UKK-instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Puolustusvoimat sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistot.
Kestävyyskuntoa määrittää kolme merkittävää tekijää: geeniperimä, kehon paino sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä.
Terveisiin ruokailutottumuksiin vaikuttavilla toimilla voidaan vaikuttaa myös kestävyyskunnon tasoon. Siksi esimerkiksi joukkoruokailuun panostaminen, terveellisen ruuan vähemmän terveellistä ruokaa matalampi arvonlisävero tai muut taloudelliset tukitoimet voisivat vaikuttaa myös kestävyyskuntoon.
Kaikki eri-ikäisten suomalaisten reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää lisäävät toimet voivat parantaa kestävyyskuntoa. Erityisesti rasittava liikkuminen kehittää kuntoa.
Mitä huonommassa kunnossa henkilö on, sitä pienempi liikkumismäärä riittää kohottamaan kuntoa.