Suo­ma­lai­set luot­ta­vat te­le­vi­sioon ja sa­no­ma­leh­tiin ko­ro­na­uu­ti­sis­sa – sa­no­ma­leh­tien suosio vahvaa etenkin nuorten ai­kuis­ten kes­kuu­des­sa

Joka neljäs tutkimukseen vastannut yli 18-vuotias suomalainen pitää koronauutisoinnin määrää aivan liiallisena.

Painetut ja digitaaliset sanomalehdet olivat tärkeimpiä 71 prosentille ja luotettavimpina 60 prosentille tutkimukseen vastanneista suomalaisista. Arkistokuva.
Painetut ja digitaaliset sanomalehdet olivat tärkeimpiä 71 prosentille ja luotettavimpina 60 prosentille tutkimukseen vastanneista suomalaisista. Arkistokuva.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Suomalaiset kokevat televisiosta ja sanomalehdistä saadut tiedot luotettavimpina koronaviruksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja omaan elämäänsä. Tämä käy ilmi Sanomalehtien Liiton IROResearch Oy:lta tilaamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin maalis-huhtikuun vaihteessa.

79 prosenttia suomalaisista pitää televisiokanavia tai niiden verkkopalveluja tärkeimpänä ja 72 prosenttia luotettavimpana tiedonlähteenä koronauutisoinnissa. Erityisesti yli 55-vuotiaille televisio oli tärkein ja luotettavin koronauutisoinnin lähde.

Painetut ja digitaaliset sanomalehdet olivat tärkeimpiä 71 prosentille ja luotettavimpina 60 prosentille tutkimukseen vastanneista suomalaisista. Kolmanneksi tärkeimmiksi koetaan radiokanavat tai niiden verkkopalvelut, jotka olivat 30 prosentille tärkeimpiä kanavia koronavirukseen liittyvään tietoon.

Viranomaisten verkkosivuja, kuten thl.fi ja valtioneuvosto.fi, pidettiin kolmanneksi luotettavimpina. Näistä luotettavinta tietoa kokee saavansa 40 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä.

Sanomalehdet ovat nuorille aikuisille tärkein ja luotettavin koronauutisoinnin lähde

Tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten ylivoimaisesti tärkein tiedonlähde koronaan liittyen ovat digitaaliset tai painetut sanomalehdet.

Suomalaisista 18–24-vuotiaista kaksi kolmesta, 67 prosenttia, piti digitaalisia tai painettuja sanomalehtiä tärkeimpinä koronauutisten lähteinä ja luotettavimpina 61 prosenttia.

Toiselle sijalle tärkeydessä tälle ikäryhmälle sijoittuivat televisiokanavat tai niiden verkkopalvelut, joita piti tärkeänä 52 prosenttia vastanneista, ja kolmanneksi sosiaalinen media 40 prosentilla. Luotettavuudessa sanomalehtien jälkeen kakkoseksi sijoittuvat viranomaisten verkkosivut 56 prosentilla vastaajista ja kolmanneksi televisio, johon luotti 53 prosenttia nuorista aikuisista.

Kaikista aikuisista sosiaalisen median palvelut, kuten Facebookin, YouTuben, Twitterin ja Instagramin, tärkeäksi koronauutisoinnin lähteeksi nimesi joka viides, kun taas 18–24-vuotiaista näin teki neljä kymmenestä. Sosiaalista mediaa ei kuitenkaan juuri kukaan pidä luotettavana tiedonlähteenä koronauutisoinnissa, tutkimuksesta selviää.

Sosiaalisen median nimesi luotettavimpien tiedonlähteiden joukkoon vain kuusi prosenttia aikuisista ja nuorimmistakin vain kahdeksan prosenttia. Samaa luotettavuustasoa suomalaisten mielikuvissa edustaa Google.

Yli puolet aikuisista pitää koronauutisten määrää jo liiallisena

Joka neljäs tutkimukseen vastannut yli 18-vuotias suomalainen pitää koronauutisoinnin määrää aivan liiallisena. Jonkin verran liiallisena omiin tarpeisiinsa uutisoinnin määrää piti joka kolmas. Koronauutisoinnin määrän sopivaksi tai erittäin sopivaksi arvioi 37 prosenttia vastanneista.

Eniten koronauutisilla kyllästettyjä olivat 18–34-vuotiaat suomalaiset, joista noin 70 prosenttia koki koronauutisointia olleen ainakin jonkin verran liikaa. Yli 65-vuotiaista puolet koki saaneensa liikaa koronauutisia, toinen puoli sopivasti tai erittäin sopivasti.

– Television merkitys vanhemmalle väestönosalle ja sanomalehtien merkitys nuoremmalle väestönosalle on kiistaton sekä tärkeydessä että luotettavuudessa. Ministerien pitämiä tiedotustilaisuuksia seurataan reaaliaikaisesti monen median kautta. Se mitä nähdään televisiossa ja digitaalisissa uutismedioissa, on hetken päästä analysoituna uutismedian verkkosivuilla ja painetussa lehdessä, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Kirjosen mukaan tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että kotimainen uutismedia on hoitanut tärkeää tehtäväänsä koronatilanteessa luotettavasti.

– Vaikka jonkin asteista kyllästymistä koronauutisten määrään on havaittavissa, kaikkien ihmisten elämään suuresti vaikuttavan asian edessä on varmasti parempi, että uutisia on liikaa kuin liian vähän.