Ulkomaalaisille ei kannata tarjota makeissa liemissä marinoituja sillejä, hunajaisia suppilovahverosäilykkeitä, mämmiä tai joululaatikoita. Tällaisesta tarjoilusta on ainakin turha odottaa vilpitöntä kiitosta.
"Vaikka ne maistuvat meille, niin ulkomaalaiset oudoksuvat niiden makeutta. Heidän mielestään sokeriliemet kuuluu säästää jälkiruokiin", ruokatuotannon lehtori Vesa Saarinen sanoo.
"Hyvä nyrkkisääntö on pitäytyä ruokatarjoilussa puhtaisiin perusmakuihin ja ruokiin, joiden tekemisen hallitsee hyvin. Turhaa yrittämistä kannattaa välttää. Tavallinen suomalainen perheruoka maistuu myös ulkomaalaisille."
Sesongin tuoreet marjat, sienet, juurekset, kalat, mädit ja riista ovat hyviä raaka-aineita, joista saa maistuvia ja mieliinpainuvia aterioita.
"Savustettu, graavattu ja kylmäsavustettu kala sekä riistasta ja lampaasta valmistetut ruoat ovat hyviä valintoja. Marjoista saa jälkiruokia, mutta vadelmista, mesimarjoista ja lakoista paseeraisin kivet pois. Hyvä kotoinen jälkiruoka on myös letut marjahillon kanssa."
"Karjalanpiirakat ja ruisleipä maistuvat niin ikään. Vaikka niidenkin maku saattaa aluksi tuntua oudolta, paluumatkalle lähtiessään useimmilla on jonkinlainen ruislimppu kotiin vietäväksi", Vesa Saarinen toteaa.
Mieltymys selkeisiin makuihin ja kotiruokaan näkyy myös Marttojen ruuanlaitto- ja kotitalouskursseilla.
"Maahanmuuttajille suunnatuilla kotitalouskursseilla top 10 -listalla ovat karjalanpaisti, perunamuusi, lihapyörykät ja yleensäkin tavalliset suomalaiset kotiruuat."
"Ennen kaikkea maahanmuuttajat haluavat oppia leipomaan kotipullaa", toteaa Marttojen neuvoja Eija Tuukkanen.
Rahka ja siitä valmistetut ruuat ovat myös monien mieleen. Rahkapiirakka on aivan erityinen suosikki. Maahanmuuttajat haluavat oppia valmistamaan myös kausi- ja juhlaruokia.
"Suomalaiset osaavat hoitaa vieraansa hyvin. Vieraanvaraisuutemme on tunnettua ja tunnustettua, eikä suomalaista ruoka ja ruokakulttuuria tarvitse hävetä", vakuuttaa julkisuusdiplomatian yksikön päällikkö Timo Heino ulkoasiainministeriöstä.
"Pohjoinen luonto, maailman pohjoisin maatalous sekä neljä selkeää vuodenaikaa tarjoavat mahdollisuuden luoda ruokaelämyksiä, jotka sulattavat jopa kaiken nähneet ja kokeneet gastronomian tuntijat ja ulkomaalaiset ruokatoimittajat."
"Esimerkiksi italialaisten kiinnostus herkkutattiimme kertoo siitä, että metsässä piilee melkoinen aarre. Ja niinkin tuttu asia kuin uusi peruna sesonkiaikana on gourmeta parhaimmillaan."
Heinon mukaan taannoiset Italian pääministerin Silvio Berlusconin mielipiteet suomalaisesta ruuasta tarjosivat hyvän tilaisuuden nostaa omaa ruokakulttuuriamme laajempaan tietoisuuteen. Tölväisy kääntyi lopulta palvelukseksi.
Sen jälkeen suomalaisessa ruokakulttuurissa on tapahtunut hyvää kehitystä. Suomalaiset heräsivät nostamaan esiin suomalaisia, laadukkaita raaka-aineita, hyviä perinteitä, paikallisia erikoisuuksia, ruuan korkeaa laatua sekä panostusta ruuan terveellisyyteen.
Timo Heino patistaa keskustelemaan ulkomaalaisten kanssa myös siitä, miten suomalaiset ovat ratkaisseet monia ravitsemuksellisia haasteita.
"Muuallakin kiinnostaa, miten meillä on pystytty vähentämään rasvan, suolan ja sokerin käyttöä. Ravitsemustieteen tasohan on meillä huippua."
Poronliha nostattaa silloin tällöin tunteita ulkomaalaisten jouluvieraiden keskuudessa. Poro liitetään joulupukkiin ja Petteri Punakuonoon.
Heinon mukaan ulkomaalaisille voi edelleenkin tarjota poroa. "Todellisuudessa se ei kuitenkaan ole mikään iso juttu. Harva lopulta yhdistää poronlihan joulupukkiin ja joulupukin poroon."
"Suomalaisissa keittiöissä on 2000-luvulla luotu muun muassa juureksista hienoja makuyhdistelmiä aivan uudella tavalla."
Vaikka suomalainen ruokakulttuuri on osa pohjoismaista ruokakulttuuria ja saanut vaikutteita sekä idästä että lännestä, kannattaa korostaa ruokakulttuurimme suomalaisia erityispiirteitä ja ainutlaatuisuutta.
