Maaseutumaisissa kunnissa tarvitaan tulevaisuudessa uusia, kestäviä ratkaisuja palvelujen tarjoamiseen. Lähipalvelujen avulla pystytään turvaamaan paitsi elinvoimaisen maaseudun edellytykset, myös kansalaisten turvallisuus, arjen sujuvuus ja viihtyvyys.
Palvelut ovat tärkeä osa maaseudun asukkaiden hyvää elämän laatua. Ne mahdollistavat asumisen maaseudulla omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Pelkät palvelut eivät kuitenkaan riitä, vaan ihmiset tarvitsevat työtä joko omasta kunnasta tai lähialueelta.
Haja-asutusalueiden palvelujen siirtyminen kuntakeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin ja palvelujen järjestäminen aikaisempaa suuremmissa yksiköissä näyttää olevan palvelujen taloudellisen kestävyyden ehto. Tilanteen kääntöpuolena on, että maaseudun hyvinvointipalveluiden – erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden – määrä, laatu, saatavuus ja saavutettavuus voivat heikentyä ja näin eri puolilla maata asuvien ihmisten mahdollisuus saada tasa-arvoisesti palveluja voi vaarantua. Palveluiden muutosvaateisiin ovat vaikuttaneet etenkin kuntatalouden kiristyminen, väestön ikärakenteen muutos ja työssäkäyvien asukkaiden väheneminen maaseudulla.
Väestö ikääntyy ja sen myötä palvelutarpeet kasvavat erityisesti hoiva- ja hoitoalalla. Samaan aikaan syntyvyys laskee, jolloin lasten ja oppilasikäisten luokkien määrä alenee. Koska palvelujen järjestäminen on keskeisesti kuntien vastuulla, muutokset ovat suuri haaste koko kuntakentälle.
Haasteet kohdistuvat eri tavoin erilaisiin kuntiin. Vaikka kuntien valtionosuusjärjestelmä tasaakin kuntien välisiä taloudellisia eroja, erot sekä kuntien taloudessa että huoltosuhteessa ovat edelleen suuria. Monet talousvaikeuksista kärsivistä kunnista ovat pieniä, alle 6 000 asukkaan kuntia, mutta myös monet isommat kaupungit painivat samojen haasteiden kanssa. Erityisiä haasteita kohdataan alueilla, joissa asukasmäärä vähenee ja väestörakenne vinoutuu. Sen sijaan kaupunkien läheisellä maaseudulla tilanne väestökehityksen osalta on toinen.
Oulun seutukunnassa, johon kuuluvat Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä, Lumijoki, Hailuoto ja Oulu, viime vuoden aikana väestö kasvoi 2 182 henkilöllä. Oulun seutu on koko Pohjois-Suomen merkittävin yritys- ja työpaikkakeskittymä, jota tukee monipuolinen koulutustarjonta. Talouden kasvaessa työttömyys on vähentynyt erityisesti Oulun ympäristökunnissa samalla kun viestit osaavan työvoiman saatavuusongelmista ovat kasvaneet.
Vaikka työttömyys onkin laskenut, Oulun seudulla on tällä hetkellä kuitenkin vielä 13 000 työtöntä työnhakijaa. Yritysten menestystä turvataan verkottumalla lisää niin kansainvälisesti kuin alueen sisälläkin, houkuttelemalla uusia investoijia ja osaajia seudulle ja varmistamalla työvoiman saanti seudun työnantajille. Kun ihmisillä on töitä, säilyy myös elämisen edellytykset maaseudulla.
Oulun ja Oulun seudun menestyminen vaatii yhteen hiileen puhaltamista!