Turveteollisuus elää kovia aikoja, sillä energiaturpeen kysyntä laahaa. Megaturve Oy:n onneksi kasvu- ja kuiviketurpeen vienti Keski-Eurooppaan vetää.
Merijärveläisen Megaturve Oy:n turvetuotantoalueella Pyhäjoen Leivinnevalla traktori vetää perässään kääntäjää. Turvekerros mylläytyy auringon kuivattavaksi.
Megaturve Oy työllistää kesän aikana 30 ihmistä, joista noin puolet on yrityksen palkkalistoilla ja toinen puoli urakoitsijoita ja kuskeja.
”Välillisesti työllistämme myös muita toimijoita korjaamoista konepajoihin”, Megaturve Oy:n toimitusjohtaja Hannu Isokääntä sanoo.
Turvesuon naapurissa, metsän takana kohoaa iso valkoinen mylly. Isokääntä ei malta olla vertaamatta turpeen kotimaisuusastetta alueella toteutettuihin tuulivoimahankkeisiin, joissa koneet, osat ja työntekijät tulivat ulkomailta.
Megatupeen kesän tuotantotavoitteet ovat 50 000 kuutiota polttoturvetta, 40 000 kuutiota kasvuturvetta ja 30 000 kuutiota kuiviketurvetta.
Keskikesän sateiden takia tuotannossa oli neljän viikon tauko. Isokääntä arvioi elokuun puolivälissä, että tuotantotavoitteisiin päästään, jos loppukesä on normaali.
”Meillä olisi hyvänä kesänä kapasiteettia tuottaa polttoturvetta 200 000 kuutiota, mutta kysyntää ei ole niin paljon.”
Megaturve Oy:n liikevaihdosta puolet tulee kasvu- ja kuiviketurpeesta.
”Meidän pelastuksemme on, ettei kaikki ole polttoturpeen varassa.”
Imukykyinen ja pölisemätön kasvuturve myydään pääosin Saksaan ja Hollantiin kasvualustaksi kasvihuoneisiin.
Yritys tekee vientiyhteistyötä alavieskalaisen Jukuturve Oy:n kanssa.
”Kasvuturpeemme menee vientiin Jukuturpeen kanssa. Yhdessä myös varmennamme kuljetuksia, jotta toimitukset eivät pääse katkeamaan.”
Megaturve Oy:llä on myös maanrakennustoimintaa. Se on erikoistunut viherrakennuskohteiden, kuten golfkenttien tekoon.
Kannattavuus koetuksella
Hannu Isokääntä harmittelee, ettei turvealaa voi lapsille suositella.
”Turpeen hinta on nyt niin matalalla ja tuotantomäärät pieniä, että alan kannattavuus uhkaa romuttua.”
Osassa voimalaitoksia poltetaan kivihiiltä, osa turvevoimaloista seisoo kylmillään.
”Päättäjien pitäisi reagoida nopeasti alan kannattavuuden romahtamiseen. Yritys ei voi odotella vuosia eikä välttämättä kuukausiakaan tilanteen paranemista.”
Esimerkkinä turvetuotantoystävällisestä energiapolitiikasta Isokääntä mainitsee Ruotsin, jossa turve on vihreän sertifikaatin alla. Suomessa se on päätetty luokitella fossiiliseksi polttoaineeksi.
”Kotimaiselle polttoaineelle tarvitaan tuki, joka olisi esimerkiksi 20 vuotta voimassa, ja takaisi, että turpeen polttaminen olisi aina kannattavampaa kuin kivihiilen polttaminen.”
Isokääntä huomauttaa, että kotimaisella polttoaineella on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta, jos energian tuonti ulkomailta vaikeutuu syystä tai toisesta.
Pitkät, jopa vuosikymmenen kestävät lupaprosessit ovat tuttuja turveyrittäjille. Byrokratia vaikeuttaa suunnitelmallista yritystoimintaa ja tulee kalliiksi.
”Olemme jättäneet kahdelle vanhalle suolle ympäristöluvan tarkistushakemukset vuonna 2012 ja edelleen niihin vaaditaan uusia lisäyksiä.”
Megaturve on polttanut rahaa kahden vanhan suon tarkistushakemusprosessiin jo 20 000 euroa.
”Se voi lopulta maksaa meille 30 000 euroa, vaikka päätös olisi kielteinen.”
Vesistövaikutuksia tutkitaan
Leivinnevan turvetuotantoalueella vedenpuhdistusjärjestelmän pumppu jysähtää käyntiin. Hannu Isokääntä esittelee järjestelmää, jonka kautta turvesuolta tuleva vesi kulkee. Ennen päätymistään vesistöön se suodattuu ja osin imeytyy ja haihtuu.
Turvetuotannon vesistövaikutuksista käydään julkisuudessa kovasti keskustelua. Turvealan sisällä harmitellaan, että takavuosikymmenien laiminlyönnit mustaavat mainetta. Lisäksi turveyrittäjät kokevat saavansa niskoilleen myös suometsätalouden ympäristöhaitat.
Geologian tutkimuskeskus GTK:n mukaan turvetuotannon ja suometsätalouden sekä siihen liittyvän ojitustoiminnan aiheuttamien vaikutusten erottaminen toisistaan on aiemmin osoittautunut vaikeaksi. GTK pyrkii nyt selvittämään vaikutuksia laajalla poikkitieteellisellä tutkimushankkeella.
Leivinnevan vedenpuhdistusjärjestelmällä on yrittäjän täysi luottamus.
”Näytteet otetaan kahden viikon välein”, Isokääntä kertoo. Hän kurottuu kohti vedenpintaa, täyttää lasin puhdistetulla turvesuon vedellä ja siemaisee kulauksen.