SÄHKÖAUTOT: Haa­pa­jär­vel­lä asuvan Juha Kar­vo­sen auto ja muut kodin toi­min­not pyö­ri­vät au­rin­ko­säh­köl­lä

URHEILU: KeKi ja Jymy esit­te­li­vät ylei­söl­le huip­pu­laa­du­kas­ta ul­ko­pe­laa­mis­ta

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Su­ku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen, ei su­ku­puo­li­neut­raa­li

Haluaisin kovasti nähdä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista kohdan, jossa kielletään käyttämästä sanoja ”poika” ja ”tyttö”. Sellaista kohtaa ei nimittäin ole.

Kalevassa julkaistiin lukijan mielipidekirjoitus (11.7.) Onko ”keisarilla” vaatteita?

Luultavasti pitkän opettajauran tehnyt lukija haluaa tahallaan vääristellä uusia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja ilmeisesti kritiikki kohdistuu myös Opetushallituksen Tasa-arvotyö on taitolaji -oppaaseen.

Haluaisin kovasti nähdä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista kohdan, jossa kielletään käyttämästä sanoja ”poika” ja ”tyttö”. Sellaista kohtaa ei nimittäin ole.

Opetussuunnitelman perusteissa kyllä painotetaan, että jokainen oppilas on yksilöllinen, ainutlaatuinen ja ainutkertainen sekä hyvä omana itsenään. Jokaisen oppilaan tulee saada hyväksyntää ja rakkautta.

Uusi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet painottaa sukupuolitietoista kasvatusta. Meidän toimintamme ja toimintatapamme ovat monesti huomaamattamme sukupuolittuneita, eli ohjaamme ja opetamme poikia ja tyttöjä eri tavalla. Esimerkiksi tutkimusten mukaan pojat saavat varhaiskasvatuksessa paljon tyttöjä enemmän kehuja. Sukupuolitietoinen kasvattaja tiedostaa sukupuolittuneet kasvatuskäytänteet ja toimii reflektiivisesti yrittäen koko ajan parantaa työtään.

Sukupuoli on kokonaisuus, joka koostuu biologisesta sukupuolesta (sukupuolen fyysiset piirteet), sosiaalisesta sukupuolesta (sukupuoliroolit, kulttuurin vaikutus sukupuoleen) sekä psyykkisestä sukupuolesta (jokaisen oma kokemus sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetti).

Jokaisella meillä on ainutkertainen sukupuoli, joka koostuu kaikista näistä osa-alueista. Sukupuolen muovautuminen on monimutkainen prosessi jo ennen seitsemättä ikävuotta.

”Sukupuolitietoinen kasvattaja tiedostaa sukupuolittuneet kasvatuskäytänteet ja toimii reflektiivisesti yrittäen koko ajan parantaa työtään.”

Jotkut meistä ovat intersukupuolisia, joilla on molempien tai ei kummankaan sukupuolen fyysisisä ominaisuuksia, hän ei siis ole biologisesti tyttö eikä poika. Intersukupuolisuutta pidetään nykyään sukupuolen luonnollisena variaationa, eikä kehityksen häiriönä. Jotkut meistä ovat transsukupuolisia, joiden biologinen syntymäsukupuoli ei vastaa sukupuoli-identiteettiä.

Biologisen sukupuolen määrittelyyn liittyy paljon problematiikkaa, eikä jako poikiin ja tyttöihin tule aina kysymykseen. Lisäksi meihin jokaiseen on vaikuttanut kulttuuri ja sen tuottamat sukupuoliroolit.

Taitava kasvattaja tiedostaa, että kaikki oppilaat, lapset ovat ainutkertaisia yksilöitä. Siksi onkin ensisijaisen tärkeää, että opetuksessa huomioidaan kaikki lapset, hyväksytään ja rakastetaan juuri sellaisina kuin he ovat.

Vaikka meistä on näyttänyt ja näyttää yhä edelleenkin, että sukupuoli jakautuu täydellisesti kahteen, ei se ole totta. Edelleenkin poikia voi kutsua pojiksi, tyttöjä voi kutsua tytöiksi, mutta huomioidaan myös ne oppilaat, jotka eivät kuulu kumpaankaan sukupuoleen tai eivät koe kuuluvansa syntymäsukupuoleensa. Tätä kutsutaan sukupuolisensitiivisyydeksi, joka tarkoittaa ihmisen kohtaamista ja hyväksyntää omana itsenään sekä esimerkiksi sukupuolirooliodotusten vaikutusten tiedostamista.

Mico Ylimäki

sosionomi-lastentarhanopettajaopiskelija

Seinäjoki

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.