Miehet tekevät Suomessa itsemurhia nelinkertaisesti naisiin verrattuna. Oulun läänissä sukupuolten välinen ero on vielä suurempi; naisia itsemurhan tehneistä on alle viidennes.
Naisten ja miesten taustoilla on yllättävän monia eroja itsemurhan tehneiden joukossa.
"Depressiota esiintyy naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Miehillä taas on kaksi kertaa enemmän alkoholismia kuin naisilla", kertoo professori Pirkko Räsänen Oulun yliopiston psykiatrian laitokselta.
Depression ja masennuksen lisäksi yleisesti tunnettuja itsemurhan riskitekijöitä ovat syrjääntyminen ihmissuhteissa, taloudelliset vaikeudet, alhainen koulutus ja menetykset.
Oulun läänin alueella tehdyistä itsemurhista on koottu Oulun yliopistossa poikkeuksellisen laaja aineisto vuosilta 1988-2001. Itsemurhia tehtiin kyseisen 13 vuoden aikana yhteensä 1 722. Tuloksia on nyt alettu raportoida ja pohtia jatkotutkimuksia aineiston tulosten pohjalta.
"Tilastojen tuijottaminen ei itsemurhia vähennä. Tieto vakavasta asiasta voi kuitenkin opettaa tunnistamaan kanssaihmisten hätä, joka kertoo itsetuhoisuudesta", Räsänen miettii.
Hän toteaa itsemurhan aina olevan prosessi, usean tekijän summa. Välttämättömänä ehtona itsemurhan toteutumiselle hän pitää kuitenkin laaja-alaista jonkinlaista psyykkisten voimavarojen puutetta. Se voi tulla ilmi, kun riittävän monta kriisitekijää osuu yhteen ihmisen elämässä.
Kaksi kolmasosaa
naisista selvin päin
Räsänen on huolestunut alkoholin lisääntyvästä käytöstä itsemurha-alttiutta lisäävänä tekijänä.
"Viinaa ei kyllä kannattaisi kovin paljon juoda. Se ei selvästikään kartuta ihmisen psyykkisiä voimavaroja", hän toteaa.
Tutkimusten mukaan alkoholi heikentää serotoniiniaineenvaihduntaa aivoissa. Aivojen alentunut serotoniinitaso taas on yhteydessä masennukseen tai impulsiiviseen käyttäytymiseen kriisitilanteissa. Pahimmillaan se voi ilmetä väkivaltaisuutena joko ympäristöä tai itseä kohtaan.
Oulun läänin itsemurha-aineistossa miehistä yli puolet, 53,5 prosenttia, on kuitenkin ollut selvin päin itsemurhan tehdessään, naisista selvin päin on 68,9 prosenttia.
Ruumiillinen sairaus
kysyy voimavaroja
Yhteistä kuitenkin on, että 90 prosentilla itsemurhan tehneistä on todettu mielenterveyden häiriö ennen tekoaan. Myös ruumiillinen, sairaalahoitoa vaatinut sairaus on ollut Suomessa noin 50 prosentilla itsemurhaan päätyneistä. Oulun läänin aineistossa naisilla ruumiillinen sairaus oli 86,4 prosentilla, miehillä 78,5 prosentilla.
Naisten kohdalla erityisesti syöpä ja reuma lisäävät itsemurhariskiä. Molemmat ovat sairauksia, joihin liittyy usein pahoja kipuja. Räsänen toteaakin, että näiden tutkimustietojen valossa syöpää ja reumaa hoitavien lääkäreiden on kiinnitettävä erityistä huomiota kivun hoitoon, ja ylipäänsä potilaan mielialaan pitää kiinnittää vakavaa huomiota.
"Ruumiillinen sairaus kipuineen ja rajoituksineen on ihmiselle kriisi, joka koettelee henkisiä voimavaroja", Räsänen huomauttaa.
Itsemurhan tehneiden miesten keski-ikä Oulun alueella on 42 vuotta, naisten on vähän korkeampi, 47 vuotta. Ylipäänsä itsemurhaan päätyneet ovat Oulun alueella hieman vanhempia kuin muualla Suomessa.
Naimattomuus ei ole naisille yhtä suuri riskitekijä kuin miehille. Koko Suomen tilastot kertovat, että miehistä naimattomia oli 44,3 prosenttia itsemurhan tehneistä, naisista 27,8 prosenttia.
Melkein yhtä yleisesti miehet (23 prosenttia) ja naiset (22 prosenttia) olivat viimeisen kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaansa kertoneet perheristiriidoista.
Psykoottista naista
ei ehkä huomata
Hätkähdyttävä tilastollinen löytö Oulun läänin aineistossa oli se, että naiset päätyivät itsemurhan tekotavassa rajuihin, väkivaltaisiin metodeihin yli kaksi kertaa useammin kuin Suomessa keskimäärin.
"Aikaisemmissa tutkimuksissa on tulkittu, että väkivaltaisen menetelmän käyttö itsemurhissa on enemmän yhteydessä psykiatrisiin ongelmiin", Räsänen kertoo.
Oulussa oli yli kaksi kertaa yleisempää kuin muualla maassa, että nainen oli itsemurhan tehdessään psykoosissa. Skitsofeenikkojen osuus naispuolisista itsemurhan tehneistä oli kolminkertainen koko maahan verrattuna.
Miesten osalta tilastot vastaavat maan keskiarvoja.
Vuonna 1990 Oulun läänissä oli yhteensä 632 psykiatrista sairaansijaa, ja vuonna 2000 enää 131.
Räsänen epäilee, että sairaansijojen niukkuutta jaettaessa psykoottisista häiriöistä kärsivä nainen jää miestä helpommin hoitamatta.
"Psykoottiset miehet käyttäytyvät useammin väkivaltaisesti ja pelottavasti kuin naiset. Ehkä heidät toimitetaan sairaalahoitoon, joskus vastentahtoisestikin, jos henkilö itse ei koe olevansa hoidon tarpeessa. Voi olla, että vähemmän näkyvästi käyttäytyvien naisten itsetuhoista tilaa ei tunnisteta", hän miettii.