Suklaa saa uuden muodon

Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin osaston leipomoalan koulutusohjelman kolmannen vuoden opiskelija Maria Karjalainen, 18, nostaa esille ensin suklaasta tehdyn 1900-luvun alun auton, sitten uhkean suklaasta valmistetun kukkapuskan.

"Olisi kiva saada töitä pienestä leipomosta tai konditoriasta, koska sellaisessa pystyn hyödyntämään hyvin kädentaitojani", toivoo suklaasta kauniin kukkapuskan työstänyt ja tänä keväänä leipoja-kondiittoriksi valmistuva Maria Karjalainen.
"Olisi kiva saada töitä pienestä leipomosta tai konditoriasta, koska sellaisessa pystyn hyödyntämään hyvin kädentaitojani", toivoo suklaasta kauniin kukkapuskan työstänyt ja tänä keväänä leipoja-kondiittoriksi valmistuva Maria Karjalainen.
Kuva: Kiuru Arto

Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin osaston leipomoalan koulutusohjelman kolmannen vuoden opiskelija Maria Karjalainen, 18, nostaa esille ensin suklaasta tehdyn 1900-luvun alun auton, sitten uhkean suklaasta valmistetun kukkapuskan.

Halkaisijaltaan liki kaksikymmensenttisessä pyöreässä kukkapuskassa hehkuu samanlaista loistoa, kuin Fabergen kuuluisista timanteilla ja muilla helyillä kuorrutetuista pääsiäismunista.

"Suklaatöiden valmistaminen ei ole kauhean vaikeaa, mutta jos haluaa saada aikaan kaunista jälkeä, aikaa kuluu suklaata työstäessä kyllä aika kauan", Karjalainen tunnustaa.

Auton sekä pääsiäisaiheiset suklaatyöt Karjalainen rakensi litteisiin muotteihin sulatetuista suklaa-elementeistä. Suklaisen kukkapuskan työstäminen oli jo hieman vaativampaa.

"Kukkapuska syntyi siten, että ensin puhallettiin täyteen ilmapallo, jonka päälle valettiin kolme erillistä kerrosta sulaa suklaata", hän kertoo. Puskan kukat Karjalainen työsti silikonimuotilla ja kukkien kultakoristelut hän viimeisteli syötävällä kultamaalilla.

"Leipurin työssä saa käyttää kovasti mielikuvitusta. Kakkujen ja leivonnaisten päälle saa kyllä tehtyä jos jonkin näköistä koristetta", hän hehkuttaa.

Marsipaanimaalauksista on viime aikoina tullut tärkeä täytekakkujen osa ja Karjalainen kertoo, että asiakkaat voivat Osaolta täytekakkuja tilatessaan pyytää piirroksilla koristellun marsipaanin kakun päälle.

Karjalainen kertoo leiponeensa pikku tyttönä monet kerrat leipää yhdessä isoäitinsä ja äitinsä kanssa ja yläasteikäisenä kavereittensa seurassa.

"Mummuni oli ammatiltaan leipuri ja hänen kauttaan innostuin leipomisesta."

Leipomotyöntekijän pesti on raskas, koska työajat sijoittuvat yöhön ja varhaiseen aamuun.

"Leipurin ammatti vaatii reipasta luonteenlatua, kun taas konditoriatyössä tarvitaan käden taitojen ja kärsivällisyyden lisäksi iso määrä luovuutta, oivallusta ja värisilmää", Karjalainen vertaa ammatteja.

Ensimmäisen vuoden lopulla leipuri-kondiittori -puolelle haluaville opiskelijoilla on pääsykoe, joissa he leipovat korvapuustin, pitkon tai suklaatyön.

"Harkitsin kyllä alussa kokin ammattia, mutta leipuri vei lopulta voiton", leipuriopiskelija tunnustaa.

Karjalaisen kanssa samalla linjalla opiskeleva Piia Ehrola aloittaa tulevana maanantaina työharjoittelunsa Itävallan Wienissä konditoria Demelissä.

"Haluan oppia Wienissä jotain sellaista, mitä Suomessa ei voi opiskella ja toivon, että pääsemme tekemään siellä vaihtelevasti monenlaisia kakkuja ja leivoksia", Ehrola kertoo.

Kolme Osaon leipuri-kondiittori -puolen opiskelijoista on tänä keväänä suuntaamassa työharjoitteluun ulkomaille koululta saamansa matka-avustuksen turvin.

Yksi opiskelijoista suuntaa Espanjaan ja Ehrola sekä yksi hänen opiskelijakavereistaan Wieniin.

"Wien on konditorioiden mekka ja sacher-kakun kotimaa, eikä missään muualla maailmassa voi saada niin hyvää käsitystä alkuperäisestä ja

aidosta konditoriakulttuurista kuin Wienissä" Ehrola uskoo.

Oulun seudun ammattiopistossa ensi syksynä alkava elintarvikealan perustutkintoon kuuluva leipomoalan koulutusohjelma on mukana yhteishaussa. Yhteishaku siihen päättyy ensi torstaina 20. maaliskuuta.

Ilmoita asiavirheestä