Su­kel­ta­mi­nen on nyt pin­nal­la

Vesimiehet ry:n puheenjohtaja Jouni Herronen, onko paineita?

Jouni Herronen ei pelkää vettä.
Jouni Herronen ei pelkää vettä.

Oulun Vesimiehet ry täytti 30 vuotta 3. marraskuuta. Yhdistyksen seuraavat alkeiskurssit alkavat joulukuussa Raatin uimahallissa. Ilmoittautumisaika on juuri meneillään.

Vesimiehet ry:n puheenjohtaja Jouni Herronen, onko paineita?

On toki. Veteen mennessä yleensä 200-300 baria ja vähintään 50 baria vielä kun noustaan ylös.

Onko sukeltaminen syvältä?

Päinvastoin. Sukeltaminen on pinnalla. Esimerkiksi Suomessa harrastajia on enemmän kuin koskaan. Sukeltaminen on Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan yksi nopeimmin kasvava urheilulaji. Meidän yhdistykseemme kuuluu noin 170 jäsentä ja lisää tulee koko ajan.

Voiko sukeltajaksi ryhtyä ihan omin päin vai tarvitaanko siihen lupa?
Oikeastaan mikään laki ei säätele sukeltamista, mutta kurssin käyminen on toki vähintäänkin järkevää. Vedenalainen maailma on sen verran vähähappinen paikka, että turvallisuusasioista on syytä huolehtia. Peruskurssi maksaa 450 euroa ja hyvät varusteet tonnista kahteen. Noiden sijoitusten jälkeen ei rahaa enää paljoa tarvitse harrastukseen kuluttaa. Itse innostuin touhusta kolmisen vuotta sitten ja sen jälkeen se on ollut menoa. Aika märkäkorvaksi tosin tunsin itseni seuramme syntymäpäivillä, jossa oli paikalla konkareita, jotka ovat olleet mukana alusta asti.

Oletko siis vielä puolisukeltaja?

Heh, olen minä ihan kokosukeltaja. Syvimmillään olen sukeltanut noin 40 metriin ja ihan täällä kotimaassa. Haukiputaaltakin löytyy mukava monttu, jossa käymme usein. Jos haluaa bongailla hylkyjä, hyvä paikka on Hailuodon tienoilla, sieltä löytyy Sofia Maria -nimisen laivan hylky ja vuonna 1939 uponnut höyrylaiva Telma. Sofia-Marialle sukeltamiseen tarvitaan tosin museoviraston lupa. Keväisin ja kesäisin käymme Norjassa leirillä. Siellä on kylmät, mutta kirkkaat vedet ja hienot näkymät. Norjasta löytyy paljon hylkyjä, kasveja, simpukoita, rapuja ja kaloja. Punaisella merellä vastaani ui kerran parimetrinen riuttahai, se oli kunnioitusta herättävä otus!

Näetkö koskaan painajaisia, että happi loppuu?

Enpä juuri. Eniten jännitti ensimmäinen kerta, kun sukelsin jään alle. Sitä mietti, että mitä jos ei löydäkään enää takaisin avannolle. Hyvinhän se sitten kuitenkin meni. Suurin sukellusvälineisiin liittyvä harhaluulo on muuten se, että meillä olisi mukana happipullot. Kyllä niissä ihan tavallista paineilmaa on. Puhdas happi on myrkyllistä, jos uppoutuu vähänkään syvemmälle.

Olet ollut pisimmillään veden alla 75 minuuttia yhtä soittoa. Miten sukeltaja toimii vessahädän yllättäessä?
Tuossa ei ole ollut vielä ongelmia, mutta pidempiä sukelluksia tehtäessä käytetään eräänlaista kondomia, josta lähtee letku lahkeeseen ja sieltä pihalle. Siellä ei pikkuliru paljon näy.

Ilmoita asiavirheestä