Presidentti Alexander Stubb sanoi suomalaismedialle Münchenissä lauantai-iltana, että suhde Yhdysvaltojen kanssa on saatu vakautettua ja asiat raiteille.
– Davosissa tuli se punainen raja vastaan Grönlanti-kysymyksen kanssa. Tilanne saatiin rauhoitettua. Kun diplomatiaa käydään julkisuuden kautta, niin joskus tilanne vähän riistäytyy käsistä, Stubb summasi viime viikkojen tapahtumia.
– Katsotaan sitten, mikä on seuraava ulkopoliittinen kriisi, hän lisäsi sitten vitsaillen toimittajille.
Stubbin mukaan suhde Yhdysvaltoihin on kuitenkin muuttunut.
– Yksi suurista syistä siihen on tietysti se ideologinen linja, joka Yhdysvalloilla tällä hetkellä on, ei taida oikein sopia eurooppalaisten mielenmaisemaan.
Yhdysvallat on esimerkiksi vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta ja 66 erilaisesta kansainvälisestä instituutiosta, Stubb sanoi. Hän viittasi myös suomalaisiin ja muihin eurooppalaisiin kyselytutkimuksiin, joissa kansalaisten luottamus Yhdysvaltoihin on laskenut.
– Ja se on ihan ymmärrettävää, koska kielenkäyttö on sen tyyppistä. Mutta me suomalaiset yleensä hoidamme näitä tilanteita maltilla ja rauhassa ja keskitymme siihen käytännönläheiseen yhteistyöhön.
Stubb myös totesi, että Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö on erinomaisella tasolla. Hän myös huomautti Yhdysvaltojen saaneen aikaan sen, että Naton jäsenmaat nostavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin.
-- Paljon on vuoden aikana tapahtunut, ja tavoitteena on ylläpitää aina hyviä suhteita Yhdysvaltoihin.
Tanskan pääministerin Mette Frederiksen sanoi lauantaina, ettei Grönlannin hallinnasta syntynyt kiista ei ole ohi, koska Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole muuttanut mieltään asiassa. Stubb sanoi olevansa samaa mieltä Frederiksenin kanssa.
– Sen takia meillä on nyt kaksi prosessia. Ensimmäinen prosessi on Grönlannin, Tanskan ja Yhdysvaltojen välinen, jossa käsitellään tätä vuonna 1951 sovittua sopimusta. Ja sitten toinen on tietysti arktisen turvallisuuden lisääminen.
"Ukraina antanut paljon myönnytyksiä"
Stubbin mukaan Yhdysvallat on myös sitoutunut Ukrainan rauhanprosessiin, mutta suurempi huoli on, hyväksyykö Venäjä sopimuksen. Hänen mukaansa nyt ei ainakaan näytä siltä.
– Tilanne on vaikea alueiden osalta. Ukraina on antanut sen verran paljon myönnytyksiä, olisi hyvä nähdä, että Venäjä olisi valmis antamaan myönnytyksiä, mutta juuri nyt en ole toiveikas asiassa.
Hänen mukaansa neuvotteluissa erityisen vaikeissa aluekysymyksissä on esillä kaksi vaihtoehtoa: vapaakauppa-alue ja demilitarisoitu Donetskin alue, johon kuuluisi myös 20 prosenttia niistä maa-alueista, joita Venäjä ei ole vallannut. Stubb ei sanonut näkevänsä mahdollisena, että Ukraina voisi tätä hyväksyä.
– Toinen vaihtoehto on se, jonka puolesta me olemme puhuneet: jäädytetään rintamalinjat ja rakennetaan kahteen suuntaan itään ja länteen 20 kilometrin demilitarisoitu alue, hän sanoi.
Rubion puhe ei "radikaalin erilainen"
Münchenissa lauantaina puhuneen ulkoministeri Marco Rubion puhetta tulkittiin yleisesti sovittelevaksi Euroopan suuntaan. Stubbin mukaan Rubion puhe ei kuitenkaan radikaalisti poikennut siitä, mitä Yhdysvaltojen hallinnolta on tähän mennessä kuultu, vaikka Rubion tyyli onkin esimerkiksi Trumpia ja Vancea maltillisempi.
Hän summasi puheen kiteytyneen kahteen pilariin Yhdysvaltojen turvallisuusstrategiassa.
– Eli yhtäältä on ideologinen Maga-linja, joka on EU-vastainen, vastustaa kansallisesti liberaalia maailmanjärjestystä, ilmastonmuutoksen vastaisia toimia ja maahanmuuttoa. Siinä on paljon sellaisia elementtejä, joihin en ainakaan itse haluaisi vahvemmin sitoutua.
Toinen linja on "Amerikka ensin" -ideologia, jossa Eurooppa tulee nokkimisjärjestyksessä kolmantena läntisen pallonpuoliskon ja indopasifisen alueen jälkeen.
