Uutis- ja kuvatoimisto STT:n toiminta jatkuu ja yhtiö aloittaa taloutensa vakauttamiseksi muutosneuvottelut.
Muutosneuvotteluista voi alustavan arvion mukaan seurata enintään 25 henkilötyövuoden vähennykset, joista valtaosa kohdistuisi toimitukseen.
Muutosneuvottelujen piirissä on yhteensä 88 ihmistä. Neuvottelujen piirissä eivät ole kaikki yhtiön työntekijät, vaan osa toiminnoista on rajattu neuvotteluiden ulkopuolelle. Yhteensä STT:ssä työskentelee noin 140 ihmistä.
STT kertoo samalla jatkavansa uusien palveluiden ja tekoälyn käytön suunnittelua sekä muuta teknologista kehittämistä.
Syyskuussa Sanoma Media Finlandin uutismediat eli muun muassa Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ilmoittivat luopuvansa STT:n käytöstä tai vähentävänsä sitä merkittävästi. Sanoma Media Finland on STT:n pääomistaja.
Toimitusjohtaja: Merkittäviä irtisanomisia
Sanoma Media Finland on ollut myös STT:n suurin asiakas, joten kyse on ollut merkittävästä taloudellisesta takaiskusta. Jopa STT:n toiminnan jatkuminen ylipäätään on ollut syksyn ajan vaakalaudalla.
STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen kuvailee päivää surulliseksi STT:llä.
– Muutosneuvottelut ja sitä myöten aikanaan sitten irtisanomiset ovat merkittävän kokoisia, Laaksonen sanoo.
Hän on kuitenkin tyytyväinen yhtiön hallituksen päätökseen siitä, että STT jatkaa uutis- ja kuvatoimistona Suomen mediamarkkinoilla.
– Se on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että oltaisiin esimerkiksi aloitettu alasajo.
Pääluottamusmies: Tuntuu pahalta
STT:n pääluottamusmies Hannu Aaltonen pitää tilannetta järkyttävänä.
– Tämä tuntuu pahalta ja epäoikeudenmukaiselta kaikkien STT:läisten puolesta, Aaltonen sanoo.
Aaltonen toivoo, että muutosneuvotteluprosessissa saadaan pienennettyä sitä henkilöstömäärää, jota vähennystarve koskee. Hän pitää 25 henkilötyövuoden vähennystarvetta suurena.
– Ainoa hyvä uutinen tässä on se, että STT:n toiminta jatkuu. Se on hyvä, koska jos näin ei olisi, niin sittenhän me olisimme kaikki työttömiä kohta.
Aaltonen pitää erityisen ikävänä, että työntekijöille raskas prosessi ja odottaminen on jatkunut niin pitkään ja tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa. Tieto Sanoma Media Finlandin uutismedioiden ratkaisusta tuli syyskuun alkupuolella.
– Tämä on ollut kohtuutonta työntekijöille, että tämä on näin pitkä tämä prosessi ollut. Ja se on tietysti johtunut ennen kaikkea STT:n ulkopuolisista tahoista.
Aaltonen olisi myös toivonut, että syksyn mittaan kuullut puheet STT:n merkityksestä olisivat myös realisoituneet poliittiseksi tahdoksi ja toiminnaksi.
– Mutta näin ei ole käynyt.
Palvelu ympäri vuorokauden jatkuu
Toimitusjohtaja Laaksosen mukaan tavoitteena on, että muutosneuvottelujen jälkeen STT on edelleen ympäri vuorokauden palveleva uutistoimisto, joka tarjoaa asiakkaalle laajasti uutispäivän agendan.
– Mutta tosiasia on tietenkin se, että kun toimituksen organisaatiot pienenevät merkittävästi, eihän se volyymi samalla tasolla ole.
Laaksonen ei vielä voi kommentoida sitä, leikataanko STT:n uutisissa ja kuvapalvelussa esimerkiksi jostakin tietystä osa-alueesta tai tietynlaisista työvuoroista. Asiaa käsitellään muutosneuvotteluissa luottamushenkilöiden kanssa.
Laaksosen mukaan tavoitteena on, että pienentäminen ei muuta STT:n yhteiskunnallista asemaa tai arvoa instituutiona.
– Määrä voi olla, että vähenee ja pienenee, mutta edelleenkin uutistoimistomainen, erinomaisen hyvä journalismi kaiken tämän hälyn keskellä, on siellä ytimessä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että STT on säilyttämässä nykyiset asiakkaansa lukuun ottamatta Sanoman uutismedioiden luopumista tai merkittäviä vähennyksiä. Laaksosen mukaan alustava sitoumus on saatu jokaiselta asiakkaalta, ja seuraavaksi neuvotellaan sopimuksista vuodenvaihteen tienoilla.
Rahallista apua kaivataan edelleen
Voiko nyt siis sanoa, että toistaiseksi STT ei kaadu?
– Toistaiseksi voi sanoa näin. Tämän ikävän irtisanomiskierroksen kautta rakennetaan kantava pohja, jonka päälle rakennetaan tulevaisuus, Laaksonen sanoo.
Siihen Laaksonen ei kuitenkaan osaa vastata, onko STT pystyssä vielä esimerkiksi viiden vuoden päästä.
– Voi voi, kun olisi kristallipallo. Sen voi sanoa, että se on tällä hetkellä isosti omissa käsissämme, mutta me tarvitsemme siihen apua. Meidän asiakkaidemme, meidän omistajiemme ja valtion.
Laaksosen mukaan STT tarvitsisi rahallista tukea erityisesti uuden osaamisen rakentamiseen, kuten teknologia- ja tekoälykehitykseen. Kehitteillä on uusia palveluita, joilla voitaisiin saada jopa uusia asiakkaita.
– Yhtiöllä, joka on taloudellisesti näin haastavassa tilanteessa, ei ole keinoja investoida omasta takaa, vaan se tarvitsee tukea.
Valtion asiakkuuskin on Laaksosen mukaan yksi vaihtoehto, mutta hänestä tärkeämpää olisi suora tuki kehitystoimenpiteisiin.
Laaksosen mukaan keskusteluyhteys valtioon eli liikenne- ja viestintäministeriöön on hyvä, mutta mitään lupauksia sieltä ei ole annettu vielä mihinkään suuntaan. Hän ei usko, että asia myöskään ratkeaa kovin nopeasti.
– Haastavin asia on, että löytyykö läpi puolueiden poliittista tahtoa pelastaa STT. Se on kysymys, johon mielelläni haluaisin kuulla pian vastauksen, hän sanoo.
– Jos löytyy, niin sen jälkeen on enemmän kysymys siitä, mitkä ovat ne keinot, joilla STT:tä voidaan tukea. Jos tahtoa on olemassa, silloin yleensä löytyvät myös keinot.