"Olen kuullut sanomalehti Kalevan jutun puhelimessa luettuna, ja siinä on paljon sellaista, mistä en ihan tunnista itseäni", huokaa SAK:n tiedottaja Riitta Juntunen, jonka Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasi nimesi omissa papereissaan "Katiksi".
Hän ei koe olleensa Stasin vakoilija, mutta tuntee tulleensa asiassa hyväksikäytetyksi. "Olin nuori ja hölmö, ja tein virheen."
Kemissä syntynyt, Kajaanissa opiskellut "Kati" lähti 19-vuotiaana opiskelemaan historiaa DDR:ään vuonna 1977. Maailma oli tuolloin täysin toisenlainen kuin nykyään. Oli olemassa kaksi Saksaa ja kaksi Berliiniä, joita muuri erotti.
"Olin tuolloin kovinkin aatteellinen ja innokas, niin kuin sitä siinä iässä yleensä on jostakin asiasta. Berliinihän oli silloin aikamoinen paikka! Se oli jaettu kaupunki ja Länsi-Berliinin puoli oli ympäröity muurilla. Siellä oli koko ajan läsnä lännen ja idän, kahden maailmanjärjestelmän välinen ristiriita. Ja se kyllä tuntui siellä, Juntunen muistelee STT:n haastattelussa.
Nuori opiskelija Juntunen oli vahvasti sitä mieltä, että vasemmistolainen ajattelutapa oli se oikea, ja että oikeudenmukaista yhteiskuntaa pitäisi rakentaa.
"Puolen valinta tuntui silloin selkeältä. Länsi-Saksa miellettiin aika pahaksi, kun taas DDR:n katsottiin olevan oikealla asialla ja vievän yhteiskuntaa oikeaan suuntaan."
"Katin" eli Juntusen opiskelijatoverit olivat myös aatteellisia ja samanhenkisiä.
Opiskelujen alkuvaiheessa "Kati" rakastui itäsaksalaiseen mieheen. -- Muurin murtumisen jälkeen on käynyt ilmi, että hän oli ollut aika tiiviissä yhteistyössä Itä-Saksan turvallisuuspalvelun Stasin kanssa.
Rakastamansa miehen kautta "Katikin" sitten ajutui yhteistoimintaan Stasin kanssa. "Hän veti minut siihen mukaan."
Yhteistoiminnan hän koki silloin niin, että siinä oltiin tekemässä työtä oikean asian puolesta. -- Se oli hyvin aatteellinen ajatus silloin.
Että yhteistyö laillisen valtion laillisten turvallisuusviranomaisten kanssa oli ihan oikein. Ja olihan nuoresta tytöstä vähän jännääkin olla yhteyksissä henkilöihin, jotka tekevät tällaista työtä. "Kati" hymähtää.
Maailmankuvan vahvistamiseksi opiskelijat, "Kati" mukaan lukien, kävivät mm. katsomassa tietynlaisia elokuvia.
"Tietysti kun asiaa katsoo tänä päivänä ja siitä on tämän päivän tieto ja kokemus, niin ratkaisu olisi varmasti ollut erilainen. Olin aika naiivi ja sinisilmäinen silloin ja välillä on ollut sellainen olo, että olenkohan tullut hyväksikäytetyksikin, "Kati" toteaa.
Pyydettäessä "Kati" kävi ostoksilla Länsi-Berliinissä ja Länsi-Saksassakin, mistä hän osti sellaisia tarvikkeita, joita ei DDR:stä silloin saanut. Sitä hän ei tiedä, kenelle tavarat menivät.
Lisäksi "Kati" otti valokuvia sellaisilta alueilta, mistä häntä oli pyydetty niitä ottamaan. Rahaa hänelle annettiin ostoksia ja matkoja varten.
"Mielestäni minun toimintani oli tässä. Mistään pappilan kirjekyyhkysistä en ole koskaan kuullutkaan! En myöskään koe tehneeni mitään raportteja Stasille", hän lisää.
Kati" opiskeli DDR:ssä viisi vuotta, minkä jälkeen hän myös työskenteli jonkin aikaa maassa. Suomeen hän palasi pysyvästi vuonna 1985.
Työnantaja toteaa omassa kommentissaan, että Juntunen on hoitanut nykyisen työnsä kiitettävän hyvin ja lojaalisti eikä hänen työpanokseensa ole mitään huomautettavaa.
Kommentissa muistutetaan, että esille nostetuilla kahdenkymmenen vuoden takaisilla tapahtumilla ei ole mitään tekemistä järjestön kanssa. Kyse on ajasta, jolloin toimihenkilö ei vielä ollut järjestön palveluksessa.
Tuntematta tarkemmin tapauksen yksityiskohtia, vaikuttaa työnantajan mukaan selvältä, että toimihenkilö on tehnyt nuoruudessaan suuria hölmöyksiä.
Suojelupoliisi ei torstaina halunnut mitenkään kommentoida esille tullutta tapausta.
