Oulun startup-kulttuuri on kehittynyt kypsään vaiheeseen. Starttaamon rooli on tarjota aloittavalle yrittäjälle arvokkaita kontakteja ja auttaa rakentamaan hyvä tiimi. Jäsenyys Starttaamossa tuo mukanaan yrittäjäjärjestön edut.
Oulun startup-kenttä on varsin toisen näköinen kuin se oli vielä viisi vuotta sitten.
”Slushin tyyppinen pitchaus-huuma on takana. Startup-kulttuuri Oulussa on kypsynyt ja on siirrytty seuraavalle tasolle”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Startup- ja kasvuyrittäjät ry:n eli Starttaamon puheenjohtaja Ykä Marjanen.
”Startup-yrittäjät ovat nyt enemmän tosissaan, sarjayrittäjiä on enemmän, tehdään pidemmälle mietittyjä juttuja.”
Marjanen oli perustamassa Starttaamoa vuonna 2011.
”Alussa toiminta oli verkostoitumista, hauskanpitoa ja ekosysteemin rakentamista.”
Toiminnan keskiössä olivat yhteiset toimitilat, jotka houkuttivat jäseneksi myös hyvinvointiteknologiayritys Laturin.
”Tarvitsimme toimistotilaa. Toinen tarve oli valmennussessiot pitchaukseen. Nämä kaksi lisäarvoa saimme Starttaamosta”, Laturin toimitusjohtaja ja Starttaamon hallituksen jäsen Vesa Tornberg sanoo.
”Kun Starttaamo tuli osaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiä, liityimme myös yrittäjäjärjestöön.”
Rooli muuttunut
Starttaamon rooli on muuttunut. Jäsenet odottavat löytävänsä Starttaamon kautta kontakteja ja sijoittajia – tai vaikkapa helpomman tavan käydä Piilaaksossa.
”Tiloja ei enää tarvita, koska niitä on monella toimijalla tarjolla”, Tornberg sanoo.
”Yrittäjäjärjestön kautta tulevat palvelut ovat isossa roolissa ja pystymme keskittymään keskeisiin tehtäviimme, kuten rahoitukseen ja medianäkyvyyteen liittyviin asioihin, ja tekemään niitä laadukkaammin.”
Alkuvaiheen yritys saa Tornbegin mukaan ison hyödyn jäsenyydestä.
”Jäsenetuihin kuuluvat työllistämiseen, lakimiespalveluihin ja sopimuksiin liittyvät palvelut ovat erityisen tärkeitä yrityksille, joilla ei ole kassassa paljon rahaa.”
Markkinointikampanjateknologiaa kehittävän Myposen toinen perustaja Ari Rautiainen kertoo, että Starttaamon verkosto on tarjonnut henkistä tukea ja hyviä neuvoja.
”Aloimme käydä Starttaamon tilaisuuksissa ja huomasimme, että se on hyvä tapa verkostoitua ja saada tietoa liiketoimintaympäristöstä.”
Rautiainen istuu Starttaamon hallituksessa. Myposen liiketoiminta on jo osin vakiintunutta, ja startup-yhteisön merkitys yritykselle on vähentynyt.
Rautiainen suosittelee Starttaamoa tuoreille yrityksille, jotka haluavat tutustua samassa tilanteessa oleviin yrittäjiin.
”Tämä on avoin verkosto, jossa tapaa mukavia ihmisiä.”
Starttaamon jäsenyys toi Myposen myös yrittäjärjestön jäseneksi.
”Olemme hyödyntäneet lakimiespalveluita ja käyneet yrittäjien tilaisuuksissa.”
Alihankkijat kasvavat
Oulussa on nyt hyvä pöhinä, Vesa Tornberg sanoo. Moni lupaava yritys on pääsemässä kasvuvaiheeseen ja uusia startupejakin syntyy.
”Rahoituksen saaminen on aina haastavaa, mutta Oulu-perusteisia pääomarahoittajiakin alkaa jo löytyä.”
Starttaamo auttaa löytämään mahdollisimman hyvän tiimin.
”Oulussa on merkittävä alihankkijaverkosto. Nokian aikaan verrattuna projektit ovat nykyään pirstaloituneita. Se vaatii erilaista verkostoitumista ja prosessin hallintaa”, Ykä Marjanen sanoo.
Marjanen on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana mukana neljässä startup-yrityksessä. Nykyisin pääpaino on GrainSense Oy:ssä, joka kehittää teknologiaa viljanjyvien laadun mittaamiseen.
Marjanen huomauttaa, että startup-yrityksen idea ei ole työllistää väkeä. Välillistä työllistämisvaikutusta ei kuitenkaan pidä väheksyä.
”Tällä hetkellä it-alan alihankkijat kasvavat voimakkaasti, koska on startupeja, jotka tarvitsevat ulkoisia resursseja.”