Kun MM-hiihtojen alku- ja välierien alkamiseen oli aikaa vajaa puoli tuntia, ei Rovaniemen Kansankadulla sijaitsevassa ravintola Legendassa ollut kuin neljä naisasiakasta. Kävelykadun varrella Oluthuoneessa, jossa myös on laajakangas, sentään kisojen alkua odottelee viitisentoista asiakasta.
Mutta kun lähetys alkaa, ei saliin enää jää henkilökunnan lisäksi kuin kymmenkunta henkilöä.
"Hiihto ei voisi vähempää kiinnostaa. Lahden tapahtumat ovat vielä hyvin mielessä ja hikihän tässä tulee, kun hiihtämistä katsoo", tuumaa keski-ikäinen mies poistuessaan pimeään iltaan.
Mutta on joukossa yksi, joka on toissaan kiinnostunut. Kari Kaihua, Rovaniemen maalaiskunnasta, seuraa tapahtumia silmät tapittaen tarkasti. Hänellä on myös taustatiedot selvillä aina kisavalintoja myöten.
"Minua harmitti, etteivät valinneet Hannua (Manninen) sprinttiin", sanoo Kaihua ja hörppää lasistaan oluthuikat.
"Ainakin naisilta odotan mitalia. Pirjon hiihtoa jännitän", jatkaa Kaihua eikä myönnä olevansa pettynyt, vaikkei mitalia tulekaan.
Pirjon välierähiihdon ratkettua Kaihua toteaa vain tyynesti: "Tätä minä pelkäsin. Voi vitsi Pirjo ei jaksanut."
Pitkin iltaa lähetyksen aikana tulee ravintolaan tasaiseen tahtiin varusmiehiä. Ensimmäisten joukossa saapuvat torniolaiset Risto Rantalankila, Matias Vauhkonen ja Niko Tulkki. Kolmikko ei kertomansa mukaan tiennyt MM-hiihtojen tv-ohjelmista mitään.
"Hiihto ei kiinnosta. Armeijassa ei ehdi sitä seurata eikä liikuntahommat kiinnosta muutenkaan", sanovat varusvapaata ilta yhdeksään asti viettävät torniolaiset, joiden aamukammoista kahdella löytyy 136 pikkiiä ja yhdellä yli 300.
Baarimestari Jari Koskiniemen mukaan päivälähetyksissä on kisakatsomossa ollut enemmän väkeä.
"En tiedä, mistä se on kiinni, ettei ihmisiä tule. Minä kuitenkin seuraan suomalaisten ja tietysti rovaniemeläisten esityksiä, minkä töiltäni ehdin", sanoo Koskiniemi, jonka työpaikan seinällä ja ikkunassa on MM-hiihtojen tv-lähetysten aikataulut.