Sprinttihiihto kulkee juuri niitä latuja, joita sen epäiltiinkin kulkevan. Sprinttihiihtäjät ovat koko ajan enemmän ja enemmän lajiin erikoistuneita miehiä ja naisia.
"Näin on ja sen myös huomaa", MM-kisojen miesten sprintissä 15:nneksi sijoittunut Kuusamon Erä-Veikkojen Keijo Kurttila myöntää.
Kurttila on itse matkan erikoismies ja niin oli suurin osa muistakin loppupeleissä hiihtäneistä miehistä.
"Erikoistuminen näkyy siinä, että kilpailu kiristyy. Kärjessä on entistä ahtaampaa. Olen itse kehittynyt, mutta palkintopallipaikat ovat olleet aikaisempaa tiukemmassa."
Sprinttihiihdossa miehet menevät edellä ja aukaisevat latua. Naisten erikoistuminen on vasta aluillaan.
"Toistaiseksi kisoissa pärjäävät myös normaalimatkojen hiihtäjätkin. Mutta pakko myöntää, että erikoistumisen merkit ovat ilmassa, saa nähdä koska se alkaa toden teolla", Val di Fiemmessä kahden vuoden takaista maailmanmestaruutta puolustanut Pirjo Manninen sanoo.
Manninen ei onnistunut tittelinsä puolustamisessa. Hän selvisi B-finaaliin, jossa hiihti toiseksi eli oli kisan kuudes. Kultamitalin vei Norjan Marit Björgen - ensimmäinen varsinainen sprintterityyppi naisten hiihdossa.
Manninen katselee
vielä pari vuotta
Pirjo Manninen on sprintin nuorten ja naisten maailmanmestari ja hänellä on lajista useampia maailmancupin osakilpailuvoittoja. Menestyksestä huolimatta Manninen ei pidä itseään pelkkänä sprintterinä. Eikä hän vastaa edes mielikuvaa siitä, miltä huippusprintteri näyttää - juuri sellaiselta kuin maailmanmestari Björgen, jolla riittää reisilihaksia vaikka muille jaettavaksi.
Manninen ottaa rauhallisesti, vaikka sprinttijuna on liikkeellä. Hän ei ilmeisistä lahjoistaan huolimatta aio vielä erikoistua ainoastaan sprinttiin.
"En ainakaan vielä. Yritän ainakin muutaman vuoden menestystä myös normaalimatkoilta. Katsotaan sitten myöhemmin", Manninen sanoo.
Miesten ja naisten sprinttihiihdon kehityksen ero näkyy myös muualla kuin vain hiihtäjien erikoistumisessa. Miehillä taktinen puoli on paremmin hanskassa.
"Naisilla touhu on vielä vähän sinne päin. Minun erissänikin jonkun oli aina pakko tykittää kauhealla vauhdilla mäkeen", Manninen sanoo.
Lahden kisoissa kaksi vuotta sitten Mannisen kultamitali oli myös taktisen älyn voitto. Lahdessa Manninen otti jokaisessa erässä tahtipuikon heti lähtökiihdytyksessä eikä antanut sitä enää pois.
"Tällä radalla se ei ollut niin välttämätöntä."
B-finaalikin
jaksoi innostaa
Pirjo Manninen oli vielä keskiviikkoaamuna sprinttihiihdon hallitseva maailmanmestari. Torstaiaamuna hän herää entisenä mestarina. Ajatus ei saa Mannista kovin murheelliseksi.
"Tietysti olisin halunnut mukaan A-finaaliin, mutta en ole pahasti pettynyt", Manninen sanoo ja määrittelee pettymyksen määrän "riittävän vähäksi", mitä se sitten ikinä merkitseekään.
"B-finaali jaksoi innostaa riittävästi. Yritin viidenneksi, mutta kuudeskin pääsee vielä mukaan palkintojenjakoon. Ihan kiva."
Mannisen lähtökohdat Val di Fiemmen MM-kisaan olivat erilaiset kuin kaksi vuotta sitten ennen Lahden kisoja. Odotukset eivät olleet niin korkealla.
"Silloin (2001) voitin melkein kaikki maailmancupit. Kun oli voittoja alla, MM-kisaan pystyi lähtemään rennolla fiiliksellä. Nyt oli omassa päässä vähän enemmän paineita menestyksestä - mutta ei mitään sellaista ´pakko, pakko finaaliin ja palkintopallille´ -stressiä."
Myös ulkoiset lähtökohdat olivat erilaiset kuin kaksi vuotta sitten. Naisten puolella on tapahtunut sama kuin miesten puolella: kilpailu kärjessä on kiristynyt.
"Pitää olla tosi kovassa kunnossa, jos aikoo pärjätä", Manninen sanoo.
Pirjo Manninen oli keskiviikkona ladulla neljä kertaa. Karsintakisassa hän oli viidenneksi nopein, puolivlierässä toinen, välierässä kolmas ja B-finaalissa toinen.
"Tein itselleni neljä ehjää hiihtoa. Tänään pystyin tähän", Manninen sanoo.
Manninen taisteli loppusuoralla välierässään pääsystä A-finaaliin Saksan Claudia Kuntzelin kanssa. Saksalainen pääsi iskemään loppusuoralle paremmista asetelmista ja kiilasi edelle. Mestari Björgen oli karannut jo aikaisemmin.
"Claudia otti viimeisen kurvin vähän paremmin."
Mannisella on kisoissa mahdollisesti vielä yksi matka ennen kotimatkaa. Rovaniemeläinen on ehdolla 30 kilometrin vapaan tyylin matkalle.
"Hiihdän, jos muuten emme saa neljää hiihtäjää mukaan. Onhan se minulle aika pitkä matka, mutta mikäpä siinä."