Ylivieskan kirkon jälkisammutus jatkuu maanantaiaamuun asti, sanoo palomestari Pekka Räty Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Rädyn mukaan poliisi päässee tutkimaan palopaikkaa vasta pääsiäispyhien jälkeen.
Vanha puukirkko tuhoutui täysin rajussa tulipalossa pääsiäislauantaina. Ylivieskalaiset ovat järkyttyneitä palosta, ja sunnuntaina kirkon raunioilla kävi paljon väkeä.
Poliisin mukaan tuhotyöstä on pidätetty 80-luvulla syntynyt suomalaismies, jota on kuulusteltu sunnuntaina. Tutkinnanjohtaja Ari Rutanen kertoo, että epäilty ei ole entuudestaan tuttu poliisille. Poliisilla ei sunnuntai-iltana ollut epäillyn motiiveista mitään käsitystä.
– Toivottavasti nämä seikat selviävät esitutkinnan aikana, Rutanen sanoo.
Tuhotyöstä saadaan lisätietoa maanantaina, kun poliisi pitää aiheesta tiedotustilaisuuden.
Muun muassa sosiaalisessa mediassa kiertänyt kirkkoon kohdistettu uhkaus on ilmeisesti väärennös, sanoo Kirkon tiedotuskeskus Twitterissä. Evankelis-luterilaisen kirkon tiedossa ei ole, että kirkkoa olisi etukäteen uhattu.
Rutanen vahvistaa uhkailun ja sanoo, että se otetaan huomioon esitutkinnassa.
Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan kirkon jo palaessa julkaistussa tviitissä pelättiin kauniin rakennuksen tuhoutuvan. Kirjoitus väärennettiin näyttämään uhkaukselta.
Sammutusjärjestelmät yleistyneet
Suomen kirkoissa käytettävistä sammutusjärjestelmistä ei ole kattavaa rekisteriä, mutta sellaista ollaan rakentamassa, Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala kertoo.
Ylivieskassa oli käytössä kuivaputkisprinklerijärjestelmä, jota ei voitu käyttää räjähdysmäisesti syttyneen palon takia. Kuivaputkijärjestelmä soveltuu tiloihin, joissa on jäätymisen vaara.
Pihkala on sitä mieltä, että Ylivieskan kirkko ei olisi selviytynyt palosta, vaikka rakennuksessa olisi ollut käytössä automaattinen sammutusjärjestelmä. Automaattisessa järjestelmässä sisällä kulkee vesi, joka sammuttaa tulipalon.
– Sikäli kun ymmärrän, palo sai alkunsa kirkon ulkopuolelta. Sammutusjärjestelmä olisi vaatinut liekki-ilmaisimen ulkopuolelle räystäiden alle. Totuus on, että jos palo sytytetään kirkon ulkopuolelta, niin silloin keinot ovat vähissä.
Tuskin uutta samanlaista
Ylivieskassa palanut ristikirkko oli esimerkki Suomessa 1600–1800-luvuilla vallinneesta kirkkotyypistä, kerrotaan Museovirastosta. Ristikirkko tarkoittaa ristin muotoon rakennettua kirkkoa.
Pihkalan mukaan Ylivieskan vuonna 1786 valmistunut puukirkko oli kaupungin merkittävin rakennus, koska 300 vuotta seurakunnan kirkkona palvelleeseen rakennukseen liittyy valtava määrä muistoja.
Pihkalan mukaan on epätodennäköistä, että tuhopoltossa palaneen puukirkon tilalle rakennettaisiin tulevaisuudessa samanlainen kirkko.
– Epäilen, pystytäänkö siitä tekemään kopiota, koska kirkossa käytetyn massiivihirren saatavuus on nykyaikana varsin haastava tehtävä, hän tuumaa.