Yleisurheilu: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Miksi en käytä saksan kieltä Sak­sas­sa­kaan?

Pääkirjoitus: Sekavaa joh­ta­mis­ta, mo­raa­li­ton­ta jul­muut­ta – ve­nä­läi­sen so­ta­voi­man taso yli­ar­vioi­tiin

Souda, souda, si­ni­sor­sa

Joka syksy Suomessa ammutaan yli 200 000 sinisorsaa. Sorsanmetsästyksen tärkeydestä kertoo jo se, että sille on vakiintunut oma nimitys, sorsastaminen.

Sinisorsa on kesyn ankan kantamuoto.
Sinisorsa on kesyn ankan kantamuoto.
Kuva: Tero Linjama

Joka syksy Suomessa ammutaan yli 200 000 sinisorsaa. Sorsanmetsästyksen tärkeydestä kertoo jo se, että sille on vakiintunut oma nimitys, sorsastaminen.

Vielä suuremman mittakaavan sinisorsatouhua harrastetaan Kiinassa, jossa on arviolta 500 miljoonaa ankkaa. Kesyjä sinisorsia eli ankkoja on pidetty Kiinassa kotieläiminä pari vuosituhatta.

Sinisorsalta ei ole nimiä puuttunut. Sinisorsa on karaistunut laji, mistä kertovat nimet jääsuorsa, hankisorsa ja kirsipartti. Kirsi eli routa ei välttämättä aja sinisorsaa etelään, jos tarjolla on sulia vesiä. Etenkin kaupunkeihin kertyy talvisin suuria sorsaparvia.

Sinisorsan nimet ohrasorsa, heinäsorsa ja ruohosorsa viitannevat lintujen tapaan laiduntaa syksyisin pelloilla. Leveällä nokallaan sinisorsa niittää orasta ja syö jyviä. Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa.

Monilla alueilla sinisorsa on ollut yksinkertaisesti sorsa, suorsa tai iso sorsa. Kaupunkilaistunutta sinisorsaa sanotaan pullasorsaksi.

Jean Sibeliuksen laulussa Suoda, souda, sinisorsa lintua kehotetaan soutamaan tähän rantaan. Pullasorsat soutavat ruokkijan luokse kiireen kaupalla. Ruotsalaissorsat vielä rääpättävät "me soudamme", "Vi ro! Vi ro!"

Sorsa tunnetaan sukunimenäkin. Eläimennimiä on annettu ihmisille etenkin Karjalassa. Sorsaksi on saatettu nimittää sorsia metsästävää ihmistä. Sorsaksi kutsutulla on voinut olla myös jokin sorsamainen ominaisuus. Sorsista tunnetuin, Kalevi Sorsa, souti politiikan vesillä.