Mitä sote-uudistus tarkoittaa alan pk-yrittäjille? Mikä on viranomaisten rooli tai kuinka roolit tulevat muuttumaan? Miten soten tuomiin muutoksiin kannattaa valmistautua ja kuinka varmistaa yrityksen markkina-asema myös jatkossa?
Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kokoon kutsumassa Yrittäjien Ääni Sotessa -tilaisuudessa marraskuun puolessa välissä Oulussa.
”Yksityisen sektorin näkökulmasta kyseessä on valtava markkinapotentiaalin lisäys”, uskoo Timo Kaukonen, erikoislääkäri ja Design Valkea Oy:n toimitusjohtaja.
Kaukonen on laskenut, että tällä hetkellä yksityinen terveysmarkkina on noin kolmen miljardin euron luokkaa ja lisäys soten myötä tulee olemaan noin kahdesta kolmeen miljardia, pitkällä tähtäimellä jopa enemmän.
”Puhdas kapitaatiomalli tulee todennäköisesti koskemaan noin 80 prosenttia potilaista ja noin 20 prosenttia budjetista. Paljon palveluita käyttäville potilaille tulee oma rahoitusmallinsa, joka pohjautuu todennäköisesti kapitaatioon, mutta siihen tulee jokin runsaita käyntejä kompensoiva elementti”, Kaukonen selventää.
Mahdollisia ovat myös erityyppiset maakuntakohtaiset bonusmallit.
Valinnanvapaus isoin muutos
Konkreettisin muutos niin palveluntuottajien kuin -käyttäjien kannalta on valinnan vapaus.
”Ja kun tuon valinnan aika on, siihen tulee keskittymään valtava määrä markkinointia ja mainontaa. Toivon tähän saumaan selkeitä ohjeita markkinointiin, että säästyisimme ylilyönneiltä”, Kaukonen painottaa.
Toisaalta Kaukonen uskoo, että valinnan jälkeen tilanne vakaantuu ja potilaiden tekemät valinnat ovat suhteellisen pysyviä.
”Kun vaan palveluntuottaja ei itse töpeksi.”
Valinnanvapauden ohella huomiota on kiinnitettävä ansaintalogiikan muutokseen.
”Muutos nykyiseen tilanteeseen verrattuna on huomattava”, korostaa Kaukonen.
”Yksityinen sektori on tähän saakka tehnyt tulonsa sillä, että asiakkaiden on ollut mahdollisimman helppo tulla vastaanotolle ja tutkimusten tekeminen on ollut hyvin kannattavaa. Kapitaatiomallin myötä tulos tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen on listautuminen ja sen takia siihen tullaan panostamaan erittäin voimakkaasti. Eli liikevaihto tehdään listautumisella ja kannattavuus sillä, että potilaat hoidetaan mahdollisimman paljon etänä ja itseohjautuvasti.”
Sote herättää kaikkien mielissä edelleen paljon kysymyksiä ja ehkä epäluuloakin. Kaukonen haluaisi eniten nyt vastauksia siihen, kuinka maakunnan hallinto pystyy ottamaan uuden toimintavan haltuun, jotta kilpailutilanteesta uudessa järjestelmässä tulisi aito.
Muutoksia ilman soteakin
Yrittäjien elinkeinoasiainpäällikkö Susanna Kallama kohtaa työssään jatkuvasti kysymyksiä sote-uudistukseen liittyen. Ja läheskään kaikkiin kukaan ei vielä osaa antaa täydellistä vastausta.
”Vaihtoehtoina on edelleen, että eduskunta hyväksyy sote-uudistuksen tai sitten koko vyyhti kariutuu”, Kallama joutuu toteamaan.
”Alan pk-yritysten toimintaympäristö muuttuu joka tapauksessa, tuli sotea tai ei”, Kallama jatkaa.
”Maakunta- ja sotevalmistelu on jo nyt muuttanut asennetta ja tekemistä. Ihmisten halu vaikuttaa ja valita itse lisääntyy. Tämä osaltaan edistää myös uusien innovaatioiden syntymistä.”
Kallama näkee, että maakuntiin syntyy Maakuntiin syntyy vapaaehtoisesti sote-kuntayhtymiä, palvelusetelit ja puitejärjestelyt yleistyvät, kunnat tekevät uusia sote-palvelujen kokonaisulkoistuksia. Myös erilaiset terveysvakuutukset lisääntyvät ja sote-palveluja ostetaan jatkuvasti yhä enemmän omalla rahalla.
”Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että pk-yrityksille tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia”, Kallama korostaa.
Uudistuksen tavoitteet
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen näkee sote-uudistuksella olevan monia hienoja ja tarpeellisia tavoitteita.
”Ensimmäisenä mainitsisin yhdenvertaisuuden. Sote-uudistus pyrkii hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Toisaalta kyse on kustannusten kasvun hillitsemisestä. Tehokkuus ja tehtävien oikeanlainen työnjako eri toimijoiden kesken tuo myös säästöjä. Lisäksi sote lisää asiakaslähtöisyyttä ja yksilön valinnan vapautta.”
Valinnan vapaus kuitenkin lähti hieman hallitsemattomasti liikkeelle.
”Tarkoitus oli, että potilas voisi mennä eri kunnan tai sairaanhoitopiirin toimintoihin, mutta nyt sairaanhoitopiirit rakentavat osaomistusbulvaaneja toisen piirin alueelle. Tämä ei ollut lainsäädännön tarkoitus. Niin sanottu järjestäjä ja tilaaja puuttuu. Luotettiin, että sellaista ei tarvita ja hinnat olisivat kaikilla suurin piirtein samoja. Potilasliikkuvuusdirektiivissä sentään on otettu kantaa maksimihintaan”, Tuominen selventää uudistuksen alkumetrejä.
Tuominen pohtii myös uudistuksen ja valinnanvapauden tullessaan tuomia riskejä.
”Tukevatko hinnoittelumallit terveydentuottamista, vai osaoptimointia”, hän kysyy. Sekin on hänen mielestään epäselvää, onko potilasturvallisuuskulttuuri kunnossa uudisperustettavissa yksiköissä?
”Ja kumpi on parempi suuri vai pieni, kuka sen osaisi kertoa?”