Nyt siitä on mustaa valkoisella: 65 vuotta täyttäneille oululaisille tarkoitettu seniorikortti saa ikääntyneet liikkumaan. Syynä ei ehkä yllättäen ole niinkään se, mitä hyvää liikunta tuottaa fyysiselle terveydelle ja toimintakyvylle, vaan sosiaaliset seikat. Ne motivoivat lähtemään kuntoilemaan silloinkin, kun ei muuten jaksaisi.
Tämä yllätti myös senioreiden kokemuksia opinnäytetyönään tutkineen liikuntakoordinaattori Henna Kuusinivan.
– Se oli tosi positiivinen asia, koska yleensä liikunnan fyysinen puoli korostuu. Sosiaalisuus oli joskus jopa ainoa syy lähteä liikkeelle, hän kertoo havainnoistaan.
Kuusiniva haastatteli seniorikorttilaisia kuntosalivuoroilla. Fyysisistä vaikutuksista korostui ehkä osin tästä johtuen lihaskunnon paraneminen. Fyysisellä puolella vaikutti se, kuinka tiheästi ja kuinka pitkään korttia oli käyttänyt. Jonkin verran vaikutuksia koettiin kehon koostumukseen, painonhallintaan, puristusvoimaan, notkeuteen ja tasapainoon.
Vaikutuksista sosiaaliseen toimintakykyyn ja aktiivisuuteen kertoivat sen sijaan kaikki kyselyyn vastanneet. Osa piti näitä jopa itse harjoittelua merkittävämpinä.
– Seniorikortti lisäsi juttelua maailmanmenosta ja toi uusia tuttavuuksia. Kuntosalilta oli löytynyt uusia kavereita esimerkiksi hiihtoon, Kuusiniva nostaa esimerkkejä.
Tietoa päätöksentekoon
Kortin hintaa haastateltavat pitivät edullisena. Käyttöaikoihin he olivat tyytyväisiä. Joitakin kommentteja tuli siitä, voisiko kortin käyttöä laajentaa iltoihin ja viikonloppuihin sekä ohjattuun toimintaan.
Ikääntyneiden liikunta on ajankohtainen aihe, sillä väestö ikääntyy, sairastavuus lisääntyy ja terveydenhuoltokustannukset kasvavat. Toisaalta tulevaisuudessa suomalaiset elävät keskimäärin entistä terveempinä entistä pitempään.
Kahtia jakautuminen todella paljon liikkuviin ja liian vähän liikkuviin näkyy myös tässä ikäryhmässä.
Kempeleen kunta on mukana Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa, Liminka on juuri aloittamassa siinä. Ohjelmalla tuetaan kotona asuvien yli 75-vuotiaiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla.
– Halusin tutkimuksella tuoda tietoa sekä perusteita myös päätöksenteon tueksi, Henna Kuusiniva mainitsee.
Käyttäjiltä kiitosta
76-vuotiaalla Pekka Mikkolalla seniorikortti on ollut alusta asti. Hän käy uimassa ja vesijumpassa neljästä viiteen kertaan viikossa.
– En osaa olla ilman liikuntaa ollenkaan. Kortti on ehdottomasti hyvä ja moni huonompikuntoinen jäisi kokonaan kotiin, jos ei olisi tätä, Mikkola toteaa.
Jorma Hautabacka hankki seniorikortin, kun muutti Torniosta Ouluun huhtikuussa. Uinnin, vesijumpan ja kuntosalin lisäksi kortti saa hänet kuntoilemaan muutenkin, sillä matka kotoa Koskenniskasta Raattiin tai Raksilaan taittuu kävellen.
– Minulla oli leikkauksen jäljiltä askelpituus noin 30 senttimetriä ja nyt se on jo lähes normaali, Hautabacka kertoo esimerkin päivittäisen liikunnan vaikutuksista.
Aino Törmällä seniorikortti on ollut viitisen vuotta. Tuttaviltaan muista kaupungeista hän on kuullut, ettei vastaavaa palvelua saa samaan hintaan muualla.
– Seniorikortti on todella edullinen. Miniä melkein pakotti aikanaan hankkimaan sen, koska mieheni kuoleman jälkeen meinasi iskeä masennus. Käyn musiikkivesijumpassa mutten kuntosalilla. Asun omakotitalossa niin ne kuntoilut tulevat siinä, Törmä kertoo.
OULUN SENIORIKORTTI
Keskimäärin 4 550 käyttäjää/vuosi.
Käyntikertoja 225 745 vuonna 2017.
Saa sinä vuonna, kun täyttää 65 vuotta.
Hinta 40 euroa/kalenterivuosi + 3 euron Oulu card.
Kuntosali, uinti ja vesijumpat pääsääntöisesti arkisin klo 16 asti.
Tuiran uimalan talviuinnin puku- ja pesuhuoneen avainlätkä seniorikortilla maksutta.