Sosiaalihuollon ammattihenkilöt ovat joutuneet jo pitkään sietämään epäkohtia työssään. Sosiaalialan korkeakoulutettujen paikallisena edunvalvojana Talentia Pohjois-Pohjamaa ry on jo pitkään tuonut painokkaasti esille sosiaalialan panostamisen tärkeyttä.
Kaleva (20.7.2024) uutisoi Pohteen sosiaalipalveluihin kohdistuvasta kritiikistä. Samaa kriittistä viestiä kertoivat Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry:n alueella työskentelevät jäsenemme kevään jäsenkyselyssämme.
Sosiaalialan korkeakoulutetut työntekijät kuvasivat kokemuksia asiakasohjausryhmistä. Viesti oli, että työntekijöiden ammatilliseen arvioon tai vastuuseen ei riittävästi luoteta. Sosiaalityöhön oleellisesti kuuluva tapauskohtainen harkinta ja päätöksenteko on kaventunut.
Kyselyymme vastanneet ammattilaiset kuvasivat, että asiakkaiden tilanteiden yksilöllisyyttä tai palvelutarvetta ei riittävästi huomioida. Asiakasohjausryhmien myötä palveluiden saaminen on hidastunut, eikä apua saa oikea-aikaisesti.
Kestävien palvelurakenteiden sekä sosiaalihuollon ammattilaisten työoloja tukevien ratkaisujen löytäminen on nyt ajankohtaista. Vaikuttavien palveluiden kehittäminen on tärkeää asiakkaan, työntekijöiden ja palvelujärjestelmän näkökulmasta.
Sosiaalipalveluihin täytyy löytää vaikuttavuuden kannalta olennaisimmat yhteiset mittarit ja toimintatavat. Huomioitava on myös, että toimivien palveluiden tuomat säästöt näkyvät usein vasta vuosien päästä.
Ennalta ehkäisyyn tarvitaan rahallista panostusta. Kevyemmistä palveluista ei saa säästää, koska lasku tulee kalliimmaksi siinä vaiheessa, kun ongelmat kroonistuvat. Palvelupolkujen toimivuus edellyttää tiivistä verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kesken. Hyviä käytäntöjä ja menetelmiä pitää jakaa ja ottaa rohkeasti käyttöön koko hyvinvointialueella.
Erilaisten hyväksi todettujen toimintamallien, kuten perhekeskustoimintamallin tai yhteisövaikuttavuustoimintamallin edelleen kehittäminen on tärkeää.
Eri sektoreiden on sitouduttava toimimaan yhteisen tavoitteen eteen. Raskaampia ja korjaavia palveluita pitää olla käytettävissä tarvittaessa. Asiakkaan kohtaamiseen, palveluiden johtamiseen sekä työntekijöiden konsultaatiomahdollisuuksiin tulee panostaa.
Jäsentemme viesti on, että toimintaa ja rakenteita tulee kehittää sosiaalihuollon toimintaperiaatteet ymmärtäen. Sosiaalityö tulee ymmärtää keskeisenä ja tärkeänä osana palveluvalikkoa. Sosiaalityöhön tulee lisätä myös työntekijävakansseja.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen työkenttää on asiakkaiden toivon vahvistaminen ja voimaannuttaminen, ei asiakkaan palvelutarpeen ohittaminen. Erityisesti tässä ajassa sosiaalipalveluiden asiakkaat ja ammattilaiset tarvitsevat toivoa.
Sosiaalialalla tarvitaan myös rakenteellista toivoa. Rakenteellinen toivo tarkoittaa, että palvelurakenteet ovat aidosti asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia, sosiaalialan alan ammattilaisia on töissä riittävästi, työolosuhteet ovat kunnossa ja palkka vastaa työn vaativuutta.
Toivo on myös sitä, että sosiaalialan korkeakoulutettujen asiantuntijoiden viestit otetaan vakavasti.
Minna Kaltio
sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry:n puheenjohtaja