Vasemmistoliiton Anne Huotari arvosteli Kalevassa (10.6.) värikkäin sanakääntein sosiaalihuoltolain uudistusta. Huotarin mukaan lakiuudistus "askeltaa Suomea kohti pikku-Amerikkaa. Jokainen, joka ei selviydy yksin, ja jonka omaiset eivät rahoita palveluja, joutuu ennen pitkää kadulle".
Totuus ei voisi olla kauempana. Hallitus uudistaa sosiaalihuoltolakia ja lastensuojelulakia juuri panostaakseen perustason palveluihin ja matalan kynnyksen tukeen.
Uudistus tarvitaan, koska nykyisellä palvelurakenteella ja säädöksillä ei ole päästy niihin tavoitteisiin, joita peruspalveluille on asetettu.
Uudistuksen tavoitteena on kohdentaa palveluja niitä kaikkein eniten tarvitseville, jotka eivät välttämättä hyödy nykyisistä palveluista.
Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain rajapintaa ehdotetaan selkeytettäväksi. Tämä tehdään nostamalla lastensuojelun asiakkuuden kynnystä ja yhdistämällä keskeisiä palveluja sosiaalihuoltolakiin.
Sääntelyn tarkoituksena on muodostaa lapsiperheelle nykyistä yhtenäisempi, asiakaslähtöisempi ja joustavampi palvelu, jonka järjestäminen olisi tarkoituksenmukaisempaa kuin nykyiset erilliset palvelut.
On arvioitu, että 9 600 nykyistä lastensuojelun asiakasta saisi tarvitsemansa tuen jatkossa sosiaalihuoltolain kautta.
He eivät tule jäämään tyhjän päälle, vaan jokaisen lapsen kohdalla tehdään yksilöllinen harkinta asiakkuuden siirron mahdollisuudesta.
Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut voivat olla yhtä intensiivisiä kuin lastensuojelun avohuollon palvelut. Kyse ei siten ole kevyemmästä vaan oikea-aikaisemmasta ja tarkoituksenmukaisemmasta tuesta.
Tavoitteena nopeampi on pääsy palveluihin, vähemmän byrokratiaa ja joustavampi tuki perheille. Lastensuojelu kohdennetaan niihin lapsiin, jotka tarvitsevat vahvinta suojelua.
Lastensuojelun asiakkuutta ei tarvita, jos tuki voidaan tarjota varhaisemmassa vaiheessa ja perustason palveluna.
Uudistus kannattaisi tehdä, vaikkei se säästäisi euroakaan. Ilahduttavaa kuitenkin on, että aiempaa sujuvampien palveluketjujen lisäksi uudistuksella saavutetaan myös säästöjä.
Sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan tilalle esitetään uutta toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelua, joka yhdistäisi nykyisen sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan ohella myös vammaisten henkilöiden työtoiminnan ja työllistymistä tukevan toiminnan.
Uudistuksen myötä sosiaalihuollon työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalveluiden lainsäädäntö yksinkertaistuu. Osana uutta palvelua voidaan edelleen tukea myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujia.
Kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamiseen liittyen työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee uutta yhdistyksille ja säätiöille myönnettävää työllisyyspoliittista tukea. Tällä tuella järjestettyä toimintaa kohdennettaisiin pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka tarvitsevat työelämään suuntaavaa tukea.
Uudistuksen tavoitteena on, että asiakkaille löytyy heidän palvelutarvettaan nykyistä paremmin vastaavaa tukea ja palvelua nykyistä vähemmillä katkoksilla.
Pekka Aittakumpu, Ville Vähämäki, Jenna Simula, Merja Rasinkangas
Perussuomalaisten kansanedustajat