Suomessa käytetään yhä pienempi osa kansantuotteesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Vuonna 1999 sosiaalimenojen osuus bkt:sta oli enää 26,5 prosenttia eli alhaisempi kuin kertaakaan 1990-luvun aikana.
Edellisvuodesta sosiaalimenojen bkt-osuus aleni 0,7 prosenttiyksikköä.
Kaikkiaan Suomessa käytettiin rahaa sosiaalimenoihin Stakesin tilastojen mukaan vuonna 1999 noin 191 miljardia markkaa. Vaikka sosiaalimenojen bkt-osuus laski, käytetty markkamäärä nousi reaalisesti 0,6 prosenttia.
Sosiaalimenoista eniten kasvoivat vanhuuteen, terveydenhuoltoon ja asumiseen liittyvät sosiaalimenot. Sen sijaan työttömyys- ja hallintomenot saatiin laskusuuntaan.
Sosiaalimenojen rahoitus on pysynyt lähes ennallaan. Työnantajat maksoivat potista reilut 37 prosenttia, valtio vajaat 25 prosenttia, kunnat vajaat 19 prosenttia ja vakuutetut itse lähes 13 prosenttia. Vakuutusten korkotulot kattoivat menoista vajaat seitsemän prosenttia.
Terveydenhuoltomenoista reippaimmin kasvoivat lääkkeistä ja lääkinnällisistä laitteista aiheutuvat kustannukset.
Rahaa upposi eniten kuitenkin vuodeosastohoitoon. Se lohkaisi 20 miljardia markkaa eli lähes 41 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.
Avohoitoon käytettiin edelleen vähemmän rahaa eli 16,4 miljardia markkaa. Tähän summaan sisältyy myös hammashoidon osuus.
Terveydenhuollon kustannuksista liki 76 prosenttia tuli valtiolta, kunnilta ja Kelalta. Kansalaiset maksoivat itse terveydenhuollostaan 20 prosenttia eli puoli prosenttiyksikkö edellisvuotista enemmän.