Pertti Yliniemi, 51, seisoo Olostunturin rinteellä Muoniossa ja sanoo, että tunteella ei ole merkitystä.
Hän muistaa, kuinka rinteen juurella hän ja nykyinen oululainen Tapani Yliniemi painoivat nelisenkymmentä vuotta sitten kämmenenkuvansa pehmeään betoniin. Rakennettiin vanhoista tukkikämpistä Oloksen ensimmäistä rakennusta, 150 neliömetrin kokoista kahviota ja keittiötä. Isä Arvo oli vuokrannut tunturin kupeesta TVH:n vanhan soramontun 250 markan vuosivuokralla. Monttuun oli määrä rakentaa majoitus- ja ravintolatilat aivan uudenlaiselle laskettelukeskukselle.
Muistoja sekin, kuinka isältä erään kerran olivat rahat niin lopussa, ettei hän saanut papereihin valtion leimamerkkejä. Siinä sitten odoteltiin Pertti-pojan lapsilisää ja ehkä salaa päiviteltiin, ettei lapsia ollut useampia.
Ei ole unohduksiin hävinnyt sekään, että oppikouluaikana Rovaniemen yhteislyseon rehtori Regina Kariniemi teki hänelle pääsiäisen alla aina saman kysymyksen, "onko koulun mennyt hyvin?" Ja koska vastaus oli aina myöntävä, sillä heltisi tarpeellinen kahden viikon ylimääräinen pääsiäisloma.
Työtä kun oli Oloksella silloin yli kylkien. Lukiolainen joutui tekemään myös laitonta työtä hissipoikana, mihin virkaan oli alaikäinen.
Tilojen pinta-ala
satakertaistui
Mieli muistoja täynnä, mutta "Olos ei ole erityisasemassa", Pertti Yliniemi sanoo. Näkymä on laajentunut yli "kotitunturin" panoraamaksi. Isä-Arvon alulle panemasta laskettelukeskuksesta on pojan käsissä runsastunut monialainen konserni, jossa on kolmisenkymmentä yritystä. Talvisin ne työllistävät 700-800 henkeä, ympärivuotisesti 300-400.
Yhtiöiden yhteiseen liikevaihtoon ei riitä yksi eikä kaksi 2 500 asukkaan Muonion kunnan budjettia, jonka loppusumma on noin 15 miljoonaa euroa.
Ensimmäisen rakennuksen jälkeen Oloksen tilat ovat pinta-alaltaan satakertaistuneet. 15 000 neliömetrissä on majoitustilaa mökeistä uusimman hotellin 56 luksushuoneeseen. Kokoa niissä on 44 neliömetriä ja varusteita kuivauskaapista jatkuvalämmitteiseen saunaan, täysin koneistettuun keittiöön, kiinteään internet-yhteyteen ja poreammeeseen.
Lasista kotaravintolaa ei voi olla huomaamatta, mutta katseilta piilossa on sen alle rakennettu ja viimeisimmällä tekniikalla kuorrutettu maanalainen auditorio. Kiinteitä istuimia siellä on 550 ja istumapaikkoja saadaan tarvittaessa 800.
Oloksella on vielä kaavoitettuja alueita suurillekin laajennuksille. Sitä on Pertti Yliniemen mukaan rakennettu aina jo olemassa olevaan tarpeeseen, ei koskaan odottamaan mahdollisia asiakkaita.
Olos on niitä ani harvoja lappilaisia matkailuyrityksiä, jotka pysyivät 90-luvun laman aikana pystyssä eivätkä vaihtaneet omistajaa.
Suunnitelmista
ei tule pulaa
Vaikka Olos on kansan suussa "autotestipaikka", puolet yöpyjistä ovat perhematkalaisia. Liikevaihdosta kuitenkin 80 prosenttia on ulkomaankauppaa.
Perheyrityksen hotelliomistuksista liki kaikissa on valmiit kehittämissuunnitelmat. Yllästä Pertti Yliniemi pitää mahdollisuuksiltaan koko Lapin parhaana paikkana, vaikka Äkäslompolo on kaavoituksellisesti ongelmallinen. Pallaksella julkistetaan piakkoin kehittämissuunnitelmat. Yliniemi lupaa vanhan rakennuksen ilmeen säilyvän, "vaikka 50 vuotta vanhalla konseptilla ei siellä voikaan elää".
Käsivarressa yritys omistaa toistakymmentä hehtaaria järven rantaa keskeltä Kilpisjärven kylää. Suunnitelmat ovat olemassa kylpylälle, kaupalle ja uudelle hotellille. Kylän myllerretty maisema ei kuitenkaan miellytä Yliniemeä. "Nyt on vähän katsottava, mihin siellä ollaan menossa."
Suomessa ei Yliniemen mukaan riitä väkeä Lapin matkailun kasvulle. "Meidän onkin kehitettävä kaikki tuotteet ulkomaalaisia varten."
Lue myös:Hyvää vainua ja sattumusten summaa