Sekä kansalaisten että aselupien myöntäjien on nyt entistä helpompi arvioida, millainen käytös estää aseluvan.
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) maanantaina tekemä linjaus on ennakkopäätös, arvioi sisäministeriön poliisiosaston projektipäällikkö Mika Lehtonen.
KHO ratkaisi nyt ensi kertaa edellytyksiä, joilla aselupa voidaan perua. Lupa voi lähteä jo sopimattomasta käytöksestä, vaikka asiaan ei liittyisi rikosta. Aseen saattaa menettää myös rikkomalla yleistä lainkuuliaisuutta, esimerkiksi talousrikoksilla.
Poliisihallituksen asehallintopäällikkö Heidi Nuoritalo pitää hänkin näitä kahta KHO:n päätöstä merkittävinä.
– Niillä on selkeästi ohjaava vaikutus. KHO:n nyt tekemät perustelut otetaan vastedes huomioon poliisin henkilöstön koulutuksessa.
KHO:n tuoreet päätökset ovat kiintoisia myös sikäli, että se päätyi molemmissa maanantain ratkaisuissaan eri kannalle kuin hallinto-oikeus. Hallinto-oikeus olisi antanut sekä uhkaavasti käyttäytyneen että talousrikoksiin syyllistyneen pitää aseensa.
Täsmennys lain soveltamiseen
Lehtonen ja Nuoritalo muistuttavat, että aselupien perumisen ennakkopäätöksen perustelut ovat jo kirjattuna laissa.
– Nyt saatiin tarkennus harkinnanvaraisuuteen eli siihen, miten lakia pitää soveltaa, Nuoritalo lisää.
Hän toisaalta korostaa, että jokainen aselupa on yksittäistapaus.
