Sonera-jutun esitutkinta venähtää alkuperäisestä aikataulustaan ilmeisesti useilla viikoilla. Törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta syylliseksi epäiltyjen osalta tutkinta on enää kesken yhtiön entisen toimitusjohtajan Kaj-Erik Relanderin osalta. Hän on edelleen vangittuna. Viisi muuta vangittuna ollutta ja Soneran johtoon kuulunutta henkilöä odottavat vapaalla jalalla esitutkinnan ja syyteharkinnan päättymistä.
Sen sijaan asianomistajien kuulustelut ovat vasta alkutekijöissään. Keskusrikospoliisi vasta selvittää kertyneen laajan esitutkinta-aineiston pohjalta, ketkä ovat kyseisen rikosasian asianomistajia. Asiassa on tutkinnanjohtaja, keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Jari Liukun mukaan kuultu myös useita Soneran johtoon ja hallintoelimiin vuosina 2000-2001 kuuluneita henkilöitä. Tiettävästi tutkinnassa ei ole tullut esille yhdenkään pohjoissuomalaisen epäillyn tai asianomistajan nimi. Ainakaan keskusrikospoliisin pohjoinen yksikkö ei ole saanut virka-apupyyntöjä asiassa.
"Tutkinnan kesto riippuu kuulusteltavien lopullisesta määrästä, mutta joka tapauksessa se tulee kestämään vielä useita viikkoja", korostaa Liukku.
Keskusrikospoliisi ei ole saanut eikä tule saamaan liikenneministeriöltä pyyntöä selvittää myös nykyisen johdon asema kokonaisuudessa. Liikenneministeri Kimmo Sasi (kok.) täsmensi perjantaina aikaisemmin Yleisradiolle antamiaan lausuntojaan siten, että hän ei näe estettä tutkinnan laajentamiselle, mutta luottaa täysin poliisin tekemiin tutkinta-arvioihin. Toisin sanoen ministeri ei lähde opastamaan keskusrikospoliisia tutkinnan suorittamisessa, mutta ei pyri sitä estämäänkään.
Pykälä suojaa yksityisyyttäkin
Viime päivinä julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan Sonera-jutussa olisi tuntuvasti enemmän asianomistajia kuin alunperin otaksuttiin. Rohkeimmissa arvioissa asianomistajien kokonaismäärän on ennakoitu nousevan jopa useisiin satoihin.
Suomen rikoslain mukaan asianomistaja on loukatun oikeushyvän haltija tai henkilö, jolle on syntynyt oikeus vaatia korvauksia.Vahingonkorvauslain mukaisen kipukorvauksen voi puolestaan esittää, jos rikos on kohdistunut vapauteen, kunniaan, kotirauhaan tai niihin rinnastettaviin asioihin.
Oulun käräjäoikeuden laamanni Harri Mäkinen ei ota kantaa Sonera-juttuun. Tutustuttuaan viestintäsalaisuuden rikkomispykälien taustalla olevaan hallituksen esitykseen hän kuitenkin arvioi yleisellä tasolla, että asianomistajia ovat asiassa kaikki ne henkilöt, joiden teletunnistetietoja on jollakin tapaa "ropeloitu".
"Hallituksen esityksessä todetaan, että ehdotettu viestintäsalaisuuden loukkaussäännös suojaa sekä tietoliikennettä että oikeutta yksityisyyteen. Vahingonkorvauspuoli ratkeaa sen perusteella, onko minkälaista näyttöä vahingosta saatavissa", toteaa Mäkinen.
Asianomistajat vaativat suurimmassa osassa rikosjutuissa jonkinlaisia korvauksia. Teletunnistejutussa on vaikea kuvitella korvausperusteeksi muunlaista korvausta kuin asian tuoman järkytyksen aiheuttama kipukorvaus. Näyttöä tällaisesta saattaa puolestaan olla vaikea esittää ainakin jälkikäteen.
Keskusrikospoliisi epäilee, että Soneran ylin johto avasi vuosien 2000-2001 aikana lukuisten Soneran palveluksessa olleiden ja myös useiden ulkopuolisten henkilöiden teletunnistetietoja. Niiden perusteella yritettiin selvittää, ketkä henkilöt Sonerasta ovat vuotaneet tietoja lehdistölle yhtiön sisäisestä tilanteessa. Muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti useita aihepiiriin liittyneitä artikkeleita tuona aikana.