Koronavirusta voi epäillä, jos on tautiin kuuluvia oireita sekä kontakteja jo sairastuneisiin tai riskialueille.
Mistä tietää, milloin sairastamassaan taudissa on kyse koronaviruksesta, ja milloin pitäisi hakeutua tutkimuksiin?
Tietoa löytyy esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta tai valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta 029 553 5535.
Neuvontapuhelimesta saa yleistä tietoa koronaviruksesta, mutta ei terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Myös Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin verkkosivuilta löytyy ohjeita.
Oulun kaupunki tiedottaa verkkosivuillaan, että koronavirusepäilyn herätessä henkilön tulee olla aina ensin puhelimitse yhteydessä yhteispäivystykseen, jottei henkilö sairastuttaisi muita.
Yhteispäivystyksen puhelinnumero on 08 315 2655 ja sieltä saa ensimmäisen arvion hoidon tarpeesta.
Koronavirus COVID-19 aiheuttamaan äkilliseen hengitystieinfektion oireisiin kuuluvat yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, kuume, lihaskivut ja päänsärky.
Tällaisia oireita on muissakin virustaudeissa, eikä aina ole kysymys koronasta.
THL:n ohjeiden mukaan terveydenhuollon potilas lähetetään COVID-19 -testeihin, mikäli oireiden lisäksi henkilö on altistunut koronavirukselle.
Altistumiseksi lasketaan matkustaminen Manner-Kiinaan, Etelä-Koreaan, Iraniin tai Italiaan 14 vuorokauden sisällä oireiden ilmaantumisesta, tai lähikontakti vahvistetun koronatapauksen kanssa saman ajan sisällä.
Tämän lisäksi vakavat sairaalahoitoa vaativat hengitystieinfektiot testataan, jos taudinaiheuttaja ei ole selvillä.
Oulun kaupunki kehottaa riskialueilta palaavia jäämään kotiin, jos minkäänlaisia hengitystieoireita esiintyy. Ilman altistumista flunssaoireiden kanssa voi mennä töihin tai kouluun oman jaksamisensa mukaan.
Jos koronavirusta päädytään tutkimaan, potilas eristetään sairaalassa ja henkilökunnan tulee käyttää erityisiä suojavarusteita. Näihin kuuluvat nestettä läpäisemättömät suojavaatteet, suojakäsineet, kirurginen suu- ja nenäsuojus, suojalasit tai -visiiri sekä hiuksia suojaava päähine.
Lievissä tapauksissa potilaalta otetaan nenänielunäyte. Hyväkuntoinen potilas voi odottaa kotonaan tutkimustulosten vahvistumista, kunhan välttelee sosiaalisia kontakteja. Sairaalassa olevat potilaat eristetään epäilyn ajaksi, mutta koronavirustutkimukset eivät saa viivästyttää tai haitata vakavasti sairaan henkilön muita tutkimuksia tai hoitamista.
COVID-19 -tartunnan varmistuessa potilasta hoidetaan eristyksessä infektiolääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Eristys ei kuitenkaan suoraan tarkoita sairaalaan jäämistä, sillä hyväkuntoinen potilas voi infektiolääkärin harkinnan mukaan olla eristettynä myös kotona.
Mikäli on syytä epäillä, ettei potilas noudata annettua ohjeistusta, hänet voidaan tarvittaessa eristää tartuntalain mukaisesti terveydenhuollon toimipisteen eristystiloihin.
Kun koronaviruksen sairastanut henkilö on terve ja oireeton, hän ei enää tartuta muita ja hänet katsotaan terveeksi.