Pääkirjoitus

Soiden en­nal­lis­ta­mi­nen edessä väis­tä­mät­tä – ja se on tehtävä hal­li­tus­ti

Suomen luontopaneeli ehdottaa ennallistamisohjelmaa palauttamaan turvekäytössä olleet suot takaisin luonnontilaan. Ohjelma suuntaisi rahoitusta turvemaakuntiin hallitusti ja oikeudenmukaisesti.

Suomen luontopaneelin suoraportti esittää soiden ennallistamista ja rahoituksen suuntaamista maakuntien kautta.
Suomen luontopaneelin suoraportti esittää soiden ennallistamista ja rahoituksen suuntaamista maakuntien kautta.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Mikäli Suomessa halutaan siirtyä pois turpeen käytöstä hallitusti ja oikeudenmukaisesti, tarvitaan yhtenäinen ja laajamittainen kansallinen soiden ennallistamisohjelma.

Suomen luontopaneelin tuoreen raportin mukaan määrätietoisella soiden ennallistamisella on mahdollista korjata mittaviakin turveteollisuuden ojituksesta johtuvia luontohaittoja. Suo elpyy verraten nopeasti.

Suon luonnontilaan palauttamiseen tarvitaan rahaa. Paneeli esittääkin, että valtio suuntaisi turvemaakuntiin erityistä luonnonsuojelurahoitusta ennallistamisohjelmalla. Se on oikea suunta, joka tasoittaa turpeesta luopumisen tuskaa.

Keväällä ryöpsähtänyt ankara keskustelu energiaturpeesta osoitti, kuinka räjähdysherkkä aihe voi nopeasti nostattaa vastakkainasettelua ja aiheuttaa suoranaisia väärintulkintoja.

Luontopaneelin raportti lähtee siitä, että turpeen energiakäytöstä on luovuttava välittömästi, koska Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen omalta osaltaan.

Lähtökohta herättää varmasti tunteita, mutta suoraportin sisältö kannattaa kuitenkin lukea kiivastumatta.

Luontopaneeli on 16 asiantuntijan ja usean yliopiston muodostama varteenotettava tutkijayhteisö. Paneelin tehtävänä on koota luonnon monimuotoisuutta koskevaa tutkimustietoa niin päättäjien, asiantuntijoiden kuin kansalaisten tarpeisiin.

Kukaan ei voi kiistää, että Suomen yli 10 miljoonan hehtaarin suoalasta yli puolet on muokattu metsätalouden ja turvetuotannon tarpeisiin.

Paneelin mukaan Suomella on erityisvastuu soiden suojelusta, sillä Euroopan mittakaavassa suot ovat uhanalaisin luontotyyppi. Suomessa vielä on soita, joita suojella ja ennallistaa. Suurin suojelutarve on lettojen ja nevojen lajistolla.

Hiilidioksidia lopulta sitovien soiden ennallistaminen on pitkän tähtäimen ilmastoteko. Vesistöhyödyt näkyvät nopeammin.

Suo aiheuttaa kipuilua. Turve on osoittautumassa menneen maailman energiamuodoksi, vaikka toki vastaväitteitä esiintyy ja niitä on syytä myös kuunnella inhimilliseltä kannalta.

Turpeennosto on monelle ammatti varsinkin Pohjois-Suomessa. Toimeentulon ja tulevaisuuden epävarmuus huolestuttaa.

Raportti ei vaadi kaiken turvetoiminnan lopettamista kuin seinään. Luontopaneeli esittää, että turpeen nosto ja kuorinta sallitaan välttämättömissä tilanteissa ja sellaisilla soilla, jotka ovat jo voimakkaasti hyödynnetty.

Ennallistamisella on suora vaikutus aluetalouteen. Kun Metsähallitus ennallisti lähes 4 800 hehtaaria kymmenisen vuotta sitten, alueille syntyi noin 17,5 miljoonaa euron rahavirrat.

Soiden palauttaminen luonnontilaan ei tapahdu ilman työpanosta. Paneelin laskelman mukaan ennallistaminen tarkoittaa noin 2 000 henkilötyövuoden työllistävää vaikutusta.

Ennallistus työllistää kertaluonteisesti. Alkuperäiseen tilaan palautetut suot voivat tarjota myöhemmin uusia työpaikkoja metsästys-, kalastus- ja matkailukäytössä.