Norjalaisen filosofin ja kirjailijan Jostein Gaarderin 1990-luvun alussa kirjoittama kirja Sofian maailma on se maailmankirjallisuuden opus, joka herätti oululaisessa abiturientti Heidi Kokossa, 18, sammumattoman halun pohtia filosofisia kysymyksiä.
"Olen viime aikoina pohtinut maailmankuvaani, ja kaikkea siihen liittyvää", Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa filosofiaa kolmatta vuotta lukeva Heidi kertoo.
Länsimainen kulttuuri on vuosisatojen myötä luonut filosofeista monia kaavoihin kangistuneita kuvia. Antiikin filosofit kuvataan yhä poikkeuksetta viittaan sonnustautuneina, parrakkaina vanhoina miehinä, jotka kädet leukaa vasten painautuneena ja lähes ikonimaiseen asentoon jähmettyneenä pohtivat itsensä tainnoksiin oikean ja väärän olemusta puntaroimalla.
"Filosofia on pohjimmiltaan aivan arkipäiväisiä valintoja ja pohtimista, mutta vaikeita kysymyksiä ei silti pidä säikähtää, vaikka filosofia ei heti antaisikaan täysin oikeita vastauksia kysymyksiin", Heidi muotoilee.
Abiturientti tunnustaa, että filosofia on harrastuksena enemmänkin maailman ihmettelyä sekä kiinnostavia kulttuuriin liittyviä keskusteluja ystävien kanssa.
"Kyllä filosofisten kysymysten laajuus on saanut minut joskus turhautumaan, mutta silloin olen koettanut keskittyä muihin asioihin, ja pohtinut kysymystä myöhemmin pienissä palasissa; ensin yhdeltä kantilta, sitten toiselta", hän tilittää.
Filosofien väliset kilpailut tai kilvoittelut eivät Kokkoa innosta.
"Enemmän kaipaan mieltä ylentävää kulttuurikeskustelua, jossa kunnioitetaan kaikkien mielipiteitä ja pohdintoja, olivat ne sitten millaisia tahansa."
Sofian maailma -kirjan Kokko kertoo lukeneensa ensimmäisen kerran kaksitoistavuotiaana, ala-asteen viidettä luokkaa käydessään, ja myös useasti uudelleen ja uudelleen.
"Filosofian harrastamisen pitää olla mahdollista aloittaa heti kun filosofiset kysymykset alkavat mietityttää", Heidi uskoo.
Gaarderin kirja esittelee lukijoilleen 14-vuotiaan Sofia Amundsenin, jolle filosofian historia ja maailma avautuvat hiljakseltaan kirjeenvaihdossa, jota hän käy Alberto Knox -nimisen tuntemattoman miehen kanssa.
"Kirjan esittelyt eri filosofeista olivat kiinnostavasti kirjoitetut ja kirjan loppu oli niin hämmentävä, että se piti lukea moneen kertaan uudestaan", abiturientti muistelee.
Kokko pitää Sofian maailmaa nuorille ja lapsille suunnattuna filosofian tietoteoksena, joka samalla toimii mainiona johdantona itse filosofian maailmaan.
Kirja herätti ensimmäisten lukukertojen jälkeen Heidissä myös monia hämmentäviä ajatuksia.
"Pohdin, mikä on oikean ihmisen ja kirjan henkilön raja, ja mietin, lukeeko joku esimerkiksi minusta ja muista ihmisistä kirjoitettua kirjaa juuri nyt, ja voinko olla varma siitä, olenko oikeasti elossa", Heidi tilittää.
Filosofiaa oppiaineena Heidi pääsi lukemaan viimein lukion ensimmäisellä luokalla.
"Harmitti, ettei missään ollut mahdollisuutta saada lisää tietoja filosofiasta, ja siksi ahminkin vuosien aikana sitten monenlaista itseäni kiinnostavaa ajattelevaa ja älykästä kirjallisuutta."
Lukion filosofian opetusta Heidi pitää korkeatasoisena. Toiveena kuitenkin on, että kursseilla voitaisiin miesfilosofien ohella nostaa esiin myös filosofian historian merkittäviä naisia.
Oulun ylipiston filosofian lehtori Kari Väyrynen kertoo, että Oulussa ja muualla pohjoisessa Suomessa valinnaisia filosofian kursseja järjestävät lukiot ovat ainoa taho, jossa nuoret voivat satunnaisten seminaarien, tapahtumien tai kokoontumisten ohella filosofiaa päähänsä päntätä.
"Filosofia olisi saata Oulun yliopistollakin ehdottomasti pääaineeksi", Väyrynen paukauttaa.