SM-ta­son am­mat­ti­lai­set

Jaakko Hiltusen, Iida Sippolan ja Jenni Väisäsen kevääseen kuuluu valmentautuminen ammattitaidon SM-kilpailuun, joka tällä kertaa järjestetään Oulussa. Tulevat levyseppähitsaaja, kondiittori ja toimitilahuoltaja tietävät, että paljon tekemällä oppii. Hyvä rutiini vie huippusuorituksiin.

Kondiittoriopiskelija Iida Sippola luottaa siihen, että huolellinen ja pitkäjänteinen työ tekee taitajan.
Kondiittoriopiskelija Iida Sippola luottaa siihen, että huolellinen ja pitkäjänteinen työ tekee taitajan.

Jaakko Hiltusen, Iida Sippolan ja Jenni Väisäsen kevääseen kuuluu valmentautuminen ammattitaidon SM-kilpailuun, joka tällä kertaa järjestetään Oulussa. Tulevat levyseppähitsaaja, kondiittori ja toimitilahuoltaja tietävät, että paljon tekemällä oppii. Hyvä rutiini vie huippusuorituksiin.

Kakkupohja leikkautuu kolmeen osaan vauhdilla. Kondiittoriopiskelija Iida Sippola, 19, on tullut juuri työpisteelleen Myllytulliin. Sippola opiskelee kolmatta vuotta leipomoalaa Oulun seudun ammattiopistossa. Ympärillä valmistuu munkkeja, runebergintorttuja ja korvapuusteja. Sippola valmistaa kahta tilattua hedelmäkakkua. Hän kostuttaa kakkupohjat sokerivesiliuoksella.

"Tähän voisi lisätä aromia mauksi, mutta tällä kertaa jätän sen väliin", Sippola kertoo.

Sippola selvitti tiensä finaaliin kondiittoriopiskelijoiden Taitaja-suomenmestaruuskilpailuihin. Semifinaalissa kilpailijat valmistivat kaksikerroksisen juhlakranssin, pikkuleipiä ja marsipaanikoristeen, jonka teemana oli ystävänpäivä. Huhtikuun lopulla Ouluhallissa käytävään finaaliin osallistuu kahdeksan parasta kondiittoriopiskelijaa.

Kermavaahto- ja hillokulhot ilmestyvät Sippolan työpisteelle. Sippola muistelee pitäneensä leipomisesta jo pienenä. Mikään selvä alavalinta ei leipuri-kondiittoriksi opiskelu hänelle ollut.

"Yläasteella ajattelin pitkään meneväni lukioon, mutta lopulta päädyin suorittamaan kolmoistutkinnon", Sippola sanoo. Kolmoistutkinto tarkoittaa lukio-opintojen ja ylioppilaskirjoitusten, sekä ammatillisten perustutkinto-opintojen yhteensovittamista. Kaksoistutkinto-opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, vaikka ylioppilaslakin saavat sekä kaksois- että kolmoistutkinto-opiskelijat.

"Enää en jaksaisi sellaista elämää", Sippola kuvaa opiskeluntäyteistä ensimmäistä vuottaan. Aamut alkoivat leipomoalan opinnoilla seitsemältä tai kahdeksalta. Opiskelu vaihtui lukio-opintoihin yhdeltä iltapäivällä.

Neljältä loppuneiden lukio-opintojen jälkeen vuorossa oli tunnin tauko, jonka jälkeen Sippola suuntasi vielä Oulun aikuislukioon Tuiraan. Aikuislukiossa opiskelu kesti jopa iltayhdeksään.

"Olin siihen aikaan niin innoissani opiskelusta, että en pitänyt aikatauluja liian raskaina", Sippola toteaa yli puolen vuorokauden mittaisista koulupäivistään.

Kakkupohjat on maustettu hillolla ja kermavaahdolla. Sippola huomauttaa, että maku on parhaimmillaan vasta huomenna, kun kakun kosteus on tasoittunut. Hän laittaa kermavaahtoa pursottimeen ja alkaa koristella kakun reunoja.

Sippola haaveili lapsena kotitalousopettajan ammatista. Haave pysyy edelleen hänen mielessään. Valmistuttuaan hän luultavasti hakee ensin oman alansa töitä.

Pulla-Pirtillä viime kesänä työskennellyt Sippola näkee, että kondiittorin ammattiopinnot vastaavat palkkatyötä hyvin. "Ainoa ero on, että koulussa kaikki tehdään alusta pitäen itse."

Sippola työskentelisi mieluiten pienessä leipomossa. "Asiakaspalvelun lisäksi saisin tehdä pullapuolta, mutta myös leivoksia ja kakkuja", Sippola perustelee. Suuressa leipomoalan tehtaassa työtehtävät eivät ole kovinkaan monipuolisia.

Kakku on saanut kauniit reunat kermavaahdosta. Seuraavaksi Sippola kerää työpisteelleen useita eri hedelmiä, joita hän alkaa pilkkoa ja asetella kakun päälle tarkasti.

"Kakun pitää myös näyttää hyvältä", Sippola sanoo. Tietysti maku on tärkein, mutta hyvä kakku houkuttelee myös ulkonäöllään, Sippola jatkaa.

Sippola ei usko, että kädentaitoja voi saada äidinmaidosta. "Tekemällä huolellisesti ja paljon työstä tulee rutiinia."

Jaakko Hiltunen, 18, selvitti tiensä levy ja hitsaus -taitajakilpailun finaaliin jo toista kertaa. Hiltunen on Oulun seudun ammattiopiston kolmannen vuoden valmistustekniikan opiskelija. Suuntautumisvaihtoehdokseen Hiltunen on valinnut teräsrakennevalmistukseen suuntautuneen levyseppähitsaajan ohjelman.

Hiltunen tiesi jo peruskoulun kahdeksannella luokalla, että suuntautuisi metallialalle. Yläasteella tekninen työ oli hänen ehdoton lempiaineensa ja valinnaisiksi kursseiksi hän valitsi kaikki mahdolliset teknisen työn kurssit.

Hiltusen opintoihin kuuluu työssä oppimista, jota hän suorittaa tällä hetkellä Rekka-Pekka osakeyhtiössä. Työnkuvaan kuuluu liikkuvan kaluston päällirakenteiden valmistusta.

Koulussa Hiltusella on työn alla takkasydämen teko. Hiltusen otteista huokuu rauhallisuus. Takkasydän on jo loppusuoralla. Jos sen valmistaminen ei keskeytyisi, niin aikaa koko rakennelman valmistamiseen kuluisi luultavasti pari työpäivää.

Hänen mielestään koulun työsalityöskentely vastaa hyvin palkkatyötä. Myös taitajasemifinaalin työtehtävä mittasi levyseppähitsaajalle ominaista työtä hyvin.

Semifinaalissa valmistui grilliä muistuttava rakennelma.

Jaakko Hiltusen mielestä onnistunut työjälki vaatii levyseppähitsaajalta kahta asiaa. Ensimmäiseksi piirustuksia pitää osata lukea hyvin. Koulussa epäselvistä piirustuksista voi kysyä apua opettajilta, mutta taitajakilpailussa opiskelija on omillaan. Työelämässäkin arvostetaan tekijöitä, joilta piirustusten nopea hahmottaminen sujuu.

"Toisaalta vaikka piirustusta osaisi lukea, mutta kädentaidot eivät ole kohdallaan, ei lopputulos ole häävi." Hiltunen on huomannut oman työrutiininsa parantumisen käytännössä. Edellisissä taitajakisoissa hän käytti koko sallitun kuusi tuntia. Tämän vuoden semifinaaleissa hän oli yksi nopeimmista ja suoriutui tehtävästä neljässä tunnissa. Hiltunen arvioi, että puolen vuoden työkokemus on tuonut otteisiin paljon varmuutta.

"Työmaalla töitä tehdään koko ajan. Koulussa työt keskeytyvät paljon tiuhempaan, joten rutiini ei kehity yhtä nopeasti."

Toimitilahuoltajaopiskelija Jenni Väisänen, 17, on yksi kahdeksasta puhdistuspalvelun taitajafinalistista. Vasta ensimmäistä vuotta opiskeleva Väisänen kertoo salaisuudekseen, että hän aidosti tykkää siitä mitä tekee.

Kaveritkin pyytävät häntä aika-ajoin neuvomaan ja auttamaan siivouksessa. "Moni säästäisi paljon aikaa ja vaivaa, jos osaisi taitella siivouspyyhkeen paremmin", Väisänen huomauttaa. Hän arvelee, että moni yllättyisi, kuinka paljon yhtä pyyhettä pystyy käyttämään.

Väisäsellä on alkamassa ruokatauko. Hän on opiskelukavereidensa kanssa pessyt vähän aikaa sitten tuoleja. Heidän koulullaan on omat siivoojat, mutta toimitilahuoltajaopiskelijat auttavat rakennuksen puhtaanapidossa. Väisänen korostaa, että jokainen kehittää itselleen sopivat siivoustekniikkansa. "Hyvä siivooja on rauhallinen ja järjestelmällinen", Väisänen kiteyttää. "Lisäksi pitää osata työskennellä hygieenisesti."

Taitajasemifinaalissa kilpailijoilta mitattiin sekä käytännön osaamista että teoriatietoa. Yhdellä rastilla kilpailijoiden piti koota siivousvaunu kuviteltua siivoustilannetta varten. Muilla rasteilla siivouspyyhe piti taitella ja sen pesumenetelmästä piti osata kertoa tuomareille. Väisänen voisi kuvitella työskentelevänsä alalla pitkään. Mieluiten hän työskentelisi siivoojana koulussa tai laitoshuoltajana sairaalassa. "Siivoustyön ohella saisi olla ihmisten kanssa tekemisissä."

Hän korostaa, että työ vaatii ammattitaitoa. Pintamateriaalit saa helposti pilalle väärillä aineilla. Suurimmaksi eduksi alallaan Väisänen näkee hyvän työnsaannin. Ammattitaitoiselle toimitilahuoltajalle on kysyntää. Väisänen aikookin hakea alan töitä ensi kesäksi. Taitajafinaaliin pääsy on hyvä meriitti työnhaussa.

Ilmoita asiavirheestä