Tampereella viikonvaihteessa käydyssä yleisurheilun pohjoismaisessa maaottelussa miesten 60 metrillä nähtyä vilppilähtöjen paraatia ei tarvitse pelätä viikonvaihteessa Jyväskylän SM-halleissa. Näin vakuuttaa Suomen lähettäjien pääkouluttaja Vesa Artman.
Hallimaaottelun miesten 60 metriä päädyttiin juoksemaan uudelleen, kun ensimmäistä starttia edelsi tukku vilppilähdöksi tulkittuja lähtöjä. Mistä oli kyse?
- Siinä oli kahdenlaista ongelmaa. Oli pari lähtöä, jossa juoksijoiden reaktiot olivat 0,099 ja 0,098 sekuntia, eli ne olivat sääntöjen mukaan vilppilähtöjä. Varsinainen ongelma oli telineissä. Juoksijan noustessa valmiit-asentoon, joissakin telineissä toinen jalkatuista liikkui. Se laukaisi vilppilähtösignaalin, Artman sanoo.
Artmanin mukaan ongelma paljastui, kun vilppilähdöt osuivat koko ajan tietyille radoille.
- Kun asiaa tutkittiin, todettiin, että muutamassa telineessä oli väljyyttä. Tuki liikahti, kun urheilija nousi valmiit-asentoon. Yhdessä lähdössä esimerkiksi reaktioaika oli 0,078 sekuntia, joka on jo sitä tasoa, että sen näkee silmällä. Videolta lähtö näytti kuitenkin tasaiselta.
Naisten 60 metrillä ongelmaa ei ollut, koska vilpinpaljastuslaitteen signaalia ei huomioitu.
Kaiuttimet etupuolelle
Jyväskylän Hipposhallissa lähetysjärjestelmää on testattu talven kahdessa kilpailussa ja kaikki toimii moitteetta.
Kokonaan toinen asia on se, että osa juoksijoista näyttäisi kykenevän reagoimaan laukaukseen alle 0,1 sekunnissa. Näin silloin kun käytössä on sähköase ja kaiuttimet ovat suoraan urheilijan takana. Tällöin juoksija kuulee laukauksen ilman viivettä, ja nopea reaktio voi siten tuottaa vilppilähdön.
Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) on todennut, että 80-85 ms vilppilähdön raja olisi oikeampi kuin nykyinen 100 ms. Kun Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) ei ole reagoinut ongelmaan, sitä taklataan SM-halleissa ja muuallakin siirtämällä kaiuttimet urheilijan takaa noin 10 metriä lähtijöiden etupuolelle.
Pikajuoksuvalmentaja Petteri Jouste pitää ratkaisua hyvänä. Hän muistuttaa kuitenkin, että kun ääni kulkee ilmassa tuon 10 metriä, se tekee 0,03 sekunnin viiveen laukauksesta siihen kun urheilija kuulee sen ja reagoi.
- Niin kauan kunnes IAAF ymmärtää ongelman, tämä pitää hyväksyä, Jouste sanoo.
Kansainvälisissä arvokisoissa, joissa käytetään Seikon ja Omegan laitteistoja tätä ongelmaa ei näyttäisi olevan, vaikka kaiutin on urheilijan takana. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että näillä valmistajilla on ohjelma, joka varmistaa, että laukauksen ääni tulee pienellä viiveellä.
- IAAF:n on pitänyt standardisoida lähetysjärjestelmät jo aikaa sitten, mutta hidasteena ovat eri valmistajien käyttämät erilaiset laitetekniikat. Valitsemalla yhden IAAF asettuu yhden tekniikan ja siis yhden valmistajan taakse, Artman muistuttaa.
EM-hallijoukkue vahvistuu?
Jyväskylän SM-viikonvaihde kertoo, millainen on Suomen joukkue EM-halleissa Belgradissa maaliskuun alussa. Joukkue valitaan SM-hallien jälkeen maanantaina. Jos silloin on vielä urheilijoita, jotka ovat aivan EM-hallien tulosrajan tuntumassa, heille voidaan antaa mahdollisuus lisänäyttöön. EM-joukkueen ilmoittautumisaika päättyy 23. helmikuuta.
Nooralotta Neziri hakee Hipposhallissa 60 metrin aidoissa jo kuudetta mestaruutta, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä siirtää onnistuessaan Suomen halliennätyksen historiaan, samoin voi tehdä miesten kolmiloikan tuore halli-SE:n haltija Simo Lipsanen.
Pituushyppääjät Kristian Bäck, Roni Ollikainen ja Henri Väyrynen tavoittelevat EM-hallirajaa 790. Miesten ja naisten pikajuoksuissa on Eetu Rantalan ja Anniina Kortetmäen johdolla luvassa huippuvauhtia.
EM-hallirajan ovat tänä talvena rikkoneet Rantala, Kortetmaa, Mäkelä, Lipsanen, Neziri, Lakka ja aituri Lotta Harala. Myös seiväshyppääjä Wilma Murto on vahvasti kiinni EM-hallipaikassa. Seiväs on EM-kisoissa 12 urheilijan kutsukilpailu.