Sitran sel­vi­tys: Turpeen ener­gia­käy­tön kiel­tä­mis­tä lailla har­kit­ta­va, jos muut keinot eivät tepsi

Asiantuntijoiden mielestä turpeen alennetusta verokannasta pitäisi luopua.

Turpeen energiakäytöstä on luovuttava mahdollisimman nopeasti, jotta tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Näin arvioi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tiistaina julkaistussa selvityksessään.

Energiaturpeen käytön vähentäminen on ollut myös hallituksen tavoitteena. Ilmastopäästöiltään kivihiileen vertautuvan turpeen energiakäyttö on tarkoitus vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Sitra kiristää panoksia, sillä turpeesta pitäisi sen mukaan luopua kokonaan niin pian kuin mahdollista.

Turpeella katetaan vajaa viisi prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
Turpeella katetaan vajaa viisi prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
Kuva: VESA JOENSUU

– Turpeen energiakäytön puolittaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta ympäristön ja ilmaston näkökulmasta olisi perusteltua mennä pidemmällekin, sanoo ilmastoratkaisujen asiantuntija Tatu Leinonen STT:lle.

Talon asiantuntijoiden mukaan turpeen energiakäytön kieltämistä lailla pitäisi harkita, jos käyttö ei muutoin lopu esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä.

Alalla uskotaan, että energiakäyttö vähenee pitkälti päästöoikeuksien korkean hinnan myötä. Leinonen kuitenkin arvioi aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella, että nykyisellä 25 euron hinnalla hiilidioksiditonnia kohti, turve ei ole vielä katoamassa energiapaletista.

Sitra suositteleekin, että turpeen alennetusta verokannasta luovutaan, jotta eri lämmityspolttoaineet saatettaisiin samalla viivalle. Leinosen mielestä periaatteena pitäisi olla, että energiapolttoaineita verotetaan energiasisällön ja päästöjen mukaan.

– Voi olla ongelmallista kustannustehokkaan päästöjen vähentämisen kannalta, jos jotakin polttoainetta verotetaan eri perustein kuin toisia.

Keskustasta kovaa kritiikkiä

Turpeen puolesta puhunut keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen tyrmäsi tulossa olevan selvityksen jo viime viikolla. Hän syytti Sitraa julkiseen keskusteluun vaikuttamisesta ilman totuuspohjaa ja ihmetteli Maaseudun Tulevaisuudessa, miksi eduskunnalle ei ole kerrottu selvityksen tekemisestä.

– Miksi ja kenen toimeksiannosta tällainen, erittäin yksipuolinen tutkimus ollaan tekemässä, Hoskonen kysyi ministerille jättämässään kirjallisessa kysymyksessä. Hoskonen on myös eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja.

Lue myös: Tur­vey­rit­tä­jä: "Mitä sitten, kun minä olen se vii­mei­nen mo­hi­kaa­ni, jolle jää käteen kym­me­niä­tu­han­sia kiloja ro­mu­rau­taa?"

Leinosen mukaan hiilineutraali kiertotalous on yksi Sitran tavoitteista eli talo pyrkii vauhdittamaan Suomen siirtymistä kestävämpään talousmalliin.

– Päästöjä pitää merkittävästi vähentää kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja myös turpeen katsominen tästä näkökulmasta on perusteltua. Sitra toimii eduskunnan alaisena, mutta itsenäisesti, Leinonen sanoo.

Päästöjen osuus energiaa suurempi

Tiistaina julkaistu selvitys laittaa paperille energiaturpeen tietoja. Turveala työllistää Suomen ympäristökeskuksen mallinnuksen mukaan suoraan tai välillisesti 2 500 henkilötyövuotta.

Turpeella katetaan vajaa viisi prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta, mutta se muodostaa lähes 12 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Alueellisesti sen merkitys lämmityspolttoaineena vaihtelee suuresti. Etelä-Pohjanmaalla sen osuus kakolämmön tuotannossa on yli 60 prosenttia.

Turvetta käytetään myös kasvihuoneissa, maataloudessa kuivikkeena ja aktiivihiilen raaka-aineena. Sitran selvityksessä kuitenkin todetaan, etteivät ympäristöturpeen ilmasto- ja ympäristövaikutukset merkittävästi eroa energiaturpeesta.

Energiaturvetta voidaan Sitran mukaan korvata esimerkiksi maa-, vesi-, ja ilmalämmöllä sekä hukkalämmöllä.

Selvitystä varten haastateltiin myös alan toimijoita, jotka kertovat tehneensä isoja investointeja elinkeinonsa eteen.

– Turvealan yrittäjillä on hyvin perusteltu huoli siitä, mistä elantoa tulevaisuudessa tulee, kun kysyntä näyttää pienenevän joka tapauksessa.

Uusien elinkeinojen etsintään tarvitaan selvityksen mukaan tukea valtiolta ja EU:lta. Brysselissä valmistelussa olevasta reilun siirtymän rahastosta toivotaan rahaa myös Suomeen.

Lue myös: Tur­vet­ta nousee, mutta yrit­tä­jät ura­koit­si­jat suh­tau­tu­vat tu­le­vai­suu­teen epäi­le­väs­ti: "Tur­ve­tuo­tan­to menee aika pie­nek­si puu­has­te­luk­si"