Jessica Malisen, 15, kesän ensimmäinen lomaviikko on juuri alkanut. Koko kesän hän on kulkenut peleissä ympäri Suomea ja sijoittunut naisten suomenmestaruuskilpailussa kahdeksanneksi.
"Tenniksessä ei ole varsinaisia kisakausia, joten kisoja on melkein koko ajan", Jessica toteaa.
Parin viikon tauon aikana ei tee mieli lähteä pelikentille. "Olen nyt yrittänyt alkaa kavereita ja vain elää normaalia elämää", hän kertoo.
"Se on loman tarpeessa", vahvistaa vierestä pikkusisko Monica, 13.
Nelivuotiaana tennikseen tutustunut Jessica on edennyt huimaa vauhtia oman ikäluokkansa kärkeen. Syksyllä on edessä muutto Pajulahden valmennuskeskukseen, jossa harjoittelee maamme aikuis- ja junioritason parhaimmistoa.
"Jos haluaa hyväksi, Oulussa ei pysty treenaamaan tarpeeksi paljon", hän toteaa.
Monica on seurannut siskonsa jalanjälkiä pienestä asti. "Aloitin pelaamisen, kun Jessicakin aloitti", hän kertoo.
Tällä hetkellä Monica on oman luokkansa toinen Suomen tasolla ja on vastikään voittanut nelinpelissä kultaa. Isosiskonsa tavoin hän toivoo pärjäävänsä tenniksessä niin hyvin, että voi joskus elättää itsensä pelaamalla.
Tytöt sanovat olevansa luonteiltaan hyvin erilaisia niin pelikentillä kuin elämässä muutenkin. "Monica on rento eikä osaa oikein huolehtia mistään", Jessica pohtii.
"Nauran omille virheilleni, kun muut melkein vääntävät itkua", pikkusisko lisää. Hänen mukaansa siskosten kemiat eivät mene yksiin kentällä. "Jessica aina hermostuu minulle, kun pelaamme yhdessä."
Tulevana talvena Monica tulee harjoittelemaan viidestä seitsemään kertaan viikossa ja lisäksi huomattava osa viikonlopuista kuluu kisareissuilla. Hän alkaa myös kulkea treenileireillä Pajulahdessa, missä Jessica suorittaa pelaamisen lisäksi liikunnanohjauksen perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa.
Malisen perheessä hektisestä arjesta selviytyminen on monista järjestelyistä kiinni. "Isä vie minut aamuisin kouluun, kun hän itse menee aamuharkkoihin", Monica sanoo.
Jalkapallovalmentajana työskentelevä isä matkustelee paljon etenkin kesäisin, jolloin perheen yhdessäololle on vaikea järjestää sopivaa väliä. "Talvisin lähdemme yleensä lomalle, silloin perheellä on yhteistä aikaa", Jessica kertoo.
Vaikka perheenjäsenet ovat jatkuvasti menossa kukin omilla teillään, vanhempien tuki on päivittäin läsnä nuorten pelaajien elämässä. Lukuisten reissujen ja muiden kulujen kustantamisen lisäksi tytöt saavat vanhemmiltaan tärkeitä neuvoja. Valmentajaisä ja fysioterapeuttina toimiva äiti tuntevat urheilijan elämään liittyvät haasteet.
Pelaaminen on tyttöjen intohimo ja treeni tuntuu harvemmin pakkopullalta. Tytöt eivät tahdo asettaa itselleen turhia paineita menestymisestä, vaikkakin Jessica odottaa jonakin vuonna voittavansa naisten suomenmestaruuden.
"Pienenä haaveilin Wimbledonin voitosta", hän naurahtaa. "Nykyään keskityn vain pelaamaan niin hyvin kuin pystyn."
Piia Holappa
nuorten kirjoittajien ryhmään.
