Tuorekurkkua rouskuttavat sirkat pesivät Nikulan tilalla Sanginjoella, Oulun seudun ainoalla sirkkafarmilla.
Mia Koivumäki ja Tarja Kurikka ovat perustaneet pienimuotoisen sirkkakasvattamon entiseen löytökissalaan.
– Kun kissat lähtivät, kaveri ehdotti sirkkojen kasvatusta. Aluksi se nauratti, mutta kun tutkimme aihetta tarkemmin ja kävimme tutustumassa sirkkatilaan Seinäjoella, päätimme kokeilla yhdellä sirkkalaatikollisella, jossa oli noin tuhat sirkkaa.
Tämä tapahtui viime joulukuussa. Nyt sirkkoja on kymmeniä tuhansia, joukossa myös Nikulan omaa kantaa.
Sirittäjät eivät ole niitä samoja heinäsirkkoja, joita loikkii luonnossamme, vaan ruuaksi kasvatettavia kotisirkkoja.
– Ensimmäinen populaatio tuotiin Suomeen Hollannista. Hankkimamme sirkat olivat jo ihan kotimaisia.
Helppohoitoisia
Siritys kantautuu jo eteiseen. Mutta tiesitkö, että vain koiraat sirittävät?
– Kutsumme tätä sirkkalaksi tai sirkkalandiaksi, Koivumäki kertoo avatessaan oven tilaan, jossa tuoksuu rehulta ja tuorekurkulta.
Sirkkalassa on lämmintä ja kosteaa. Jos pitää silmiä kiinni, tuntuu kuin olisi etelän mailla. Vaikutelmaa vahvistaa äänimaisema.
– Lämpöä pitää olla noin 30 astetta, kosteusprosentti on noin 60. Lisäksi on huolehdittava valaistuksesta ja riittävästä ilmanvaihdosta.
Nikulan sirkkafarmi on alkutuotantotila, josta on tehty asianmukaiset ilmoitukset viranomaisille.
Koivumäki ja Kurikka kiittelevät sirkkoja helppohoitoisiksi ja kilteiksi.
– Aamulla sirkkalassa napsautetaan päälle valot 12 tunniksi. Tuore ruoka vaihdetaan päivittäin. Munintalaatikot vaihdetaan kolmen päivän välein ja nostetaan munat kypsymään pikkulaatikoihin. Kakkoja ei tarvitse siivota.
Tuorekurkkua menee sirkkojen suihin vaihtelevasti, parhaimpina päivinä 12 kappaletta. Lisäksi ötökät saavat sirkkarehua, jossa on muun muassa hernettä, härkäpapua ja kotimaisia viljoja. Vauvasirkat pärjäävät paperiin imeytetyllä vedellä.
– Joskus sirkka saattaa hypähtää kädelle, mutta puremaan siitä ei ole.
Kuusi viikkoa
Eri-ikäiset sirkat asuvat omissa muovilaatikoissaan. Kyljessä oleva lappu kertoo, missä vaiheessa elinkaartaan laatikon asukkaat ovat.
– Yksi naaras munii päivässä satakunta munaa. Pikkusirkat kuoriutuvat noin kymmenen päivän kuluttua. Täysikasvuisia ja sukukypsiä niistä tulee noin kuudessa viikossa.
Siritys on merkki koiraiden sukukypsyydestä.
Jauhettavaksi päätyvät sirkat lopetetaan jo 3–4 viikon iässä, eli ennen kuin niille kehittynyt kitiinikuori. Muut elintarvikkeiksi menevät jatkavat elämäänsä kuusiviikkoisiksi, munivat naaraat vielä kauemmin.
Tehokas muninta kestää pari viikkoa.
– Kun sirkoille iskevät vaihdevuodet, on aika lopettaa ne. Nämä vanhat naaraat, joille on jo kasvanut paksuhko kuori, jäävät omaan ruokapöytäämme. Ne sopivat hyvin friteerattaviksi.
Lopetus tapahtuu pakastamalla.
– Sirkoille tulee äkkitalvi. Ne vaipuvat horrokseen ja kuolevat nopeasti ja kivuttomasti.
Superfoodia
Sirkkoja on myyty Nikulan pakastimesta suoraan koteihin sekä oululaisen ravintolan keittiöön ja festarisuupaloiksi.
– Alkutuotanto tarkoittaa sirkkojen kasvattamista elintarvikkeiksi. Emme jatkojalosta niitä täällä ruuaksi.
Nikulan sirkkoja päätyy ruokapöytiin myös REKO-lähiruokarenkaan kautta.
Kotisirkassa on runsaasti muun muassa proteiinia, rautaa ja aminohappoja mutta vain vähän rasvaa.
Selvää ominaismakua ei ole, joten kukin voi valmistaa mieleisensä sirkkaruuan maustamalla.
– Sirkkaruokaa tulee tehtyä omaan pöytään hävettävän vähän, myöntävät Nikulan sirkkafarmarit.