Kelta- eli kepasipulia, jota kutsutaan myös ruokasipuliksi on tavallisin sipulimme.
Punasipuli keltasipulin punakuorisena muotona, purjo, valkosipuli ja ruohosipuli eivät aiheuta nimeämisessä sekaannuksia, ja ne on helppo tunnistaa.
Salottisipulia pidetään herkuttelijoiden sipulina. Salottisipulit ovat keltasipulia pienempiä, usein pitkänomaisia ja kellanruskeita tai osin punertavia. Toinen gourmetsipuli on vanhanajan ryvässipuli, jonka maku on erittäin aromikas.
Makea sipuli, kansainvälisesti sweet onion on melko kookas. Miedonmakuisena se sopii salaatteihin. Jättisipulilla tarkoitetaan keilamaista, suurta sipulia, joka voi painaa 0,5-1,5 kg tai jopa enemmänkin. Maultaan jättisipulikin on melko mieto. Joskus niin makeaa sipulia kuin jättisipuliakin kutsutaan salaattisipuleiksi. Miedot sipulit on kypsennettävä hyvin miedolla lämmöllä, koska ne palavat helposti.
Salaattisipuliksi kutsutaan myös viher- eli kevätsipulia. Siitä kannattaa kuitenkin mieluummin käyttää nimeä kevätsipuli, kansainvälisen spring onion -nimityksen tavoin. Kevätsipuli on tavallinen aines aasialaisissa ruoissa.
Kiinalainen ruohosipuli poikkeaa ruohosipulista litteiden, poikkileikkaukseltaan kolmiomaisten lehtien perusteella. Usein varsien päissä näkyy vaaleita kukkanuppuja. Kiinalaisen ruohosipulin maku muistuttaa valkosipulia.
Hillosipuli on tullut tutuksi nimenomaan etikkasäilykkeenä. Hillosipuli on malloltaan valkoinen.
Ilmasipuli on melko harvinainen, kuitenkin tuttu puutarhaharrastajille. Sen paksut, ontot varret voi leikata renkaiksi salaatteihin. Varsien päihin kehittyvät pikkusipulit istutetaan maahan tuottamaan uutta satoa.