Viime syyskuun tuhoisat terrori-iskut Yhdysvalloissa ovat ravistelleet myös kansainvälisen turvallisuuspolitiikan asetelmia. Terrorismin vastainen kamppailu lisäsi sotilasmenoja, loi uudenlaisia suhteita monien maiden välille ja pakotti Euroopan ottamaan suuremman sotilaallisen vastuun sekä EU:ssa että Natossa. Näin toteaa Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos Sipri julkaisemassaan vuosiraportissa.
- Yhdysvaltoja vastaan tehdyistä terrori-iskuista tuli vedenjakaja kansainvälisessä turvallisuuskehityksessä. Yhdysvallat, Venäjä ja monet muutkin maat ovat muuttaneet politiikkaansa ja keskinäisiä suhteitaan. Terrorismin vastainen taistelu on nostettu tärkeimmäksi tehtäväksi, sanoo Siprin johtaja professori Adam Daniel Rotfeld selonteon esipuheessa.
Tämä yksimielisyys ei kuitenkaan näy vielä yhtenäisessä näkemyksessä siitä, miten terroritekoja voitaisiin vastaisuudessa ehkäistä. Rotfeld toteaa, ettei kansainvälisiä ja yleisesti hyväksyttyjä terrorismin vastaisia lakeja ole vielä saatu aikaan.