Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoo hartaasti, että Ison-Britannian kansalaiset päättävät tänään pysyä myös EU-kansalaisina.
Lännen Media haastatteli tällä viikolla Sipilää Ison-Britannian kansanäänestyksestä ja EU-eroa ajavan brexit-leirin mahdollisen voiton seurauksista.
– On hyvin selvää, että kaikki jäsenmaat toivovat Ison-Britannian säilyvän EU:n jäsenenä. Se viesti on varmasti äänestäjien tiedossa, mutta tämä on heidän sisäinen asiansa, eikä siihen voi ulkopuolelta vaikuttaa, Sipilä toteaa.
Jos brexit-puoli voittaa, Iso-Britannia saattaa Sipilän mukaan jättää eronpyyntönsä EU-komissiolle jo ensi viikolla.
Paljon on spekuloitu myös sillä, vahvistuuko Saksan pääkaupungin Berliinin asema EU:n tosiasiallisen politiikanteon valtakeskuksena, jos Lontoo ei jatkossa ole yksi EU:n suurista pääkaupungeista.
– Se vaikuttaa moniin asioihin, jos Britannian lähtö tulisi. Se olisi pitkä polku, jonka käsikirjoitusta ei ole tehty. Se olisi vuosien prosessi ja lähtisi liikkeelle siitä, että jos näin kävisi, Britannian pitäisi saada ensin omat rivinsä järjestykseen. Sen jälkeen odotetaan eronpyyntöä. Joko se tulisi ensi viikolla tai sitten syksyllä. Sitä me emme tiedä, miten he tekisivät erotilanteessa, eivätkä he varmaan ole suunnitelleet sitä itsekään, koska nyt kaikki on keskittynyt siihen, että äänestystulos saadaan selville, Sipilä kertoo EU-johtajien keskuudessa vallitsevasta epävarmuuden tunnelmasta.
Sipilä kertoo ehtineensä jo huolestua Britannian kansanäänestyksen tuloksesta, mutta tulleensa luottavaisemmaksi nähtyään viime sunnuntaina pääministeri David Cameronin tv-esiintymisen.
– Olen ollut huolissani lähinnä kyllä-puolen kampanjasta, mutta kun näin Cameronin esiintymisen, uskoni kampanjaan palautui. Cameron on kova taistelija ja erittäin hyvä kampanjoimaan. Uskon, että peli ei ole menetetty, vaikka pikkuisen rupesi olemaan sellaista henkeä, kun kollegoidenikin kanssa olen keskustellut. Suuntahan on ollut hirveän huono, Sipilä kuvailee tunnelmaa, joka hänen mielestään on vallinnut Britannian kampanjoinnissa viimeisten viikkojen aikana.
Sipilä luottaa, että Cameronin EU-jäsenyyden puolesta esittämät asia-argumentit ovat purreet brittien enemmistöön.
Talousargumentit vastaan väärät väitteet
Uskotko, että talousargumentit ovat tepsineet? Niitä on politiikassa usein vaikeata saada läpi.
– Siitä on juuri kysymys, saako niillä perusteltua EU-jäsenyyden, mutta kyllä kuitenkin työllisyys ja työttömyys ovat konkreettisia asioita ihmisille. Esimerkiksi pörssi- ja valuuttakurssit ovat jo reagoineet epävarmuuteen. Kurssithan ennakoivat pitkällä tähtäimellä muutoksia taloudessa: investoinneissa ja työllisyydessä. Sisämarkkinoiden tärkeys Isolle-Britannialle on keskeinen perustelu.
– Sittenhän brexit-puolella on ollut hirveästi vääriä perusteluita, esimerkiksi hallitsematon maahanmuutto. Britannia ei ole ollut sellaisen kohteena Euroopan unionin vuoksi. Cameron aika hyvin ampui näitä vääriä väitteitä alas. Toivottavasti ihmiset tekevät siellä oikeilla faktoilla päätöksensä, Sipilä pohtii.
Sipilä keskusteli valtionjohtajien Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, puolalaisen Donald Tuskin, kanssa puhelimessa viimeksi keskiviikkona.
Eurooppa-neuvosto käsittelee äänestyksen vaikutuksia Brysselissä ensi tiistaina ja keskiviikkona.
– Meillä ei ole ollut kuvitelmaa, että ulkopuolelta olisimme äänestykseen vaikuttaneet. Asia on Britannian sisäinen.
Britannia ei ollut perustamassa EEC:tä
Iso-Britannia ei ollut aloittamassa Länsi-Euroopan yhdentymistä toisen maailmansodan jälkeen, vaan maa perusti EEC:n vastavoimaksi Euroopan vapaakauppajärjestön Eftan vuonna 1960 yhdessä Tanskan, Norjan, Ruotsin, Itävallan, Sveitsin ja Portugalin kanssa.
Euroopan talousyhteisö EEC oli luotu Rooman sopimuksella vuonna 1957.
Elintarvikkeiden vapaakauppa oli muodostanut keskeisen ongelman brittien suhtautumisessa EEC-hankkeeseen.
Suomi on aina ollut Britannialle tärkeä kauppakumppani, mitä kuvastaa se, että Suomi liittyi Eftan liitännäisjäseneksi Finefta-sopimuksella vuonna 1961.
Vuonna 1971 EEC-jäsenyyttä kannatti Britannian parlamentin alahuoneessa 356 edustajaa ja vastusti 244. Maan jäsenyys EEC:ssä astui voimaan vuoden 1973 alkaessa. Samana vuonna Suomi solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa.
Sipilä: ”Toivottavasti ei tarvitse siirtyä maahanmuuttokriisistä brexit-kriisiin”
Sipilä ei lähde arvioimaan, minkälaisen kauppasopimuksen Suomi haluaa Britannian kanssa, jos brittiäänestäjien enemmistö päättää hylätä EU:n sisämarkkinat.
– Vaihtoehtoja olisi useita, mutta polkuja ei ole paljon mietitty. Odotetaan nyt kansanäänestyksen tulos. Toivottavasti nyt ei tarvitse siirtyä talouskriisistä ja maahanmuuttokriisistä brexit-kriisiin, vaan pääsisimme käsittelemään ihan muita asioita.
Jos Britannia jatkaa EU:ssa, Sipilällä on valmiiksi mietittynä lista asioita, joissa jäsenmaiden täytyy hänen mielestään saada tuloksia nopeasti aikaan.
– Maatalouden asiat pitää saada järjestykseen ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen nopeammaksi. Meidän pitää tehdä paljon enemmän sen eteen, että EU-alueen kilpailukyky paranee erilaisilla yhteisillä toimilla. Sitä ihmiset meiltä odottavat, että saamme eteenpäin asioita, jotka väistämättä ovat jääneet kriisien jalkoihin. Digitaalisilla sisämarkkinoilla on suomalaisille yrityksille valtavan suuri merkitys, pääministeri arvioi.
Digitaalisilla sisämarkkinoilla tarkoitetaan verkkokaupan lisäämistä ja sitä, että kaupallisissa ja viranomaispalveluissa EU-maat siirtävät palveluita kiinteistä käyttöjärjestelmistään jäsenmaiden yhteisille mobiilialustoille.
Luottamusta unioniin vahvistettava
Sipilä pitää tärkeänä, että jäsenmaat keskittyvät kansanäänestyksen jälkeen vahvistamaan EU-kansalaisten luottamusta unioniin. Luottamuksen palauttamisessa turvallisuuspolitiikka ja terrorismintorjunta näyttelevät keskeisiä rooleja.
– Suomi haluaa, että EU-kansalaisten turvallisuudentunnetta vahvistetaan, Suomen pääministeri painottaa.
Hallitus tavoittelee koko Euroopan unionin yhteisen hybridiuhkien torjuntakeskuksen sijoittamista Suomeen. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan EU-maita uhkaavia hybridiuhkia voivat olla esimerkiksi pienet vihreät miehet, informaatiosodankäynti ja kyberhyökkäykset jäsenmaiden tietoverkkoja vastaan.