Kolumni

Sinulle asiak­kaa­ni

Tulit luokseni sielu vereslihalla, surullisena ja satutettuna. Elämässäsi on tapahtunut asioita, joihin et ole voinut vaikuttaa, joita sydän ei voi ymmärtää tai mieli hyväksyä. Tarinasi, kohtalosi, kosketti. Saatoin vain antaa aikaani ja kaiken huomioni. Tila ja aika oli varattu vain sinua ja tarinaasi varten. Jaoin tuskasi ja hätäsi, yritin ottaa osan siitä omille hartioilleni.

Olen iloinen, että uskalsit luottaa minuun ja voimaani ottaa vastaan surusi. Minulla ei ole taikasauvaa, jolla voisin taikoa pois tuskasi, mutta halusin luoda sinuun uskoa siitä, että joskus, ajan kanssa, voit oppia elämään kokemasi menetyksen kanssa. En uskaltanut puhua surun yli pääsemisestä, sillä en voi luvata että se joskus loppuu. Toivon vain, että ajan kanssa se muuttuu lempeämmäksi ja menetys tulee osaksi elämäntarinaasi. Toivon, että kauniit muistot tuovat sinulle lohtua ikävän keskelle.

Kerta toisensa jälkeen, kuten tänäänkin, yllätyin siitä, millainen sankari sisälläsi asuu. Kaiken kaaoksen keskellä sinusta löytyy uskomattomia voimavaroja, joiden avulla selviät aina hetken, ja päivän eteenpäin. Olemme puhuneet siitä, kuinka tärkeää on, että muistaisit tehdä itsellesi hyviä tekoja ja puhua itsellesi lempeästi. Aina ei tarvitse suorittaa, menestyä, olla reipas. Joskus on hyvä pyytää apua ja suostua olemaan hauras. Jokainen ansaitsee tulla autetuksi. Kiitän mielessäni myös yhteystyökumppaneitamme, sillä eihän kukaan, asiakas tai auttaja, pärjää yksin.

Viimeisellä tapaamisellamme kerroit, että uskallat jo hieman suunnitella tulevaisuutta ja nähdä siellä valoa. Tapaamistemme myötä ryhtisi on noussut ja jopa ilo palannut kasvoillesi. Jaksoit jo hieman vitsailla ja ensimmäistä kertaa kuulin sinun nauravan. Koko päivän sinun hyvä mielesi viipyi hymynä myös minun kasvoillani.

Kiitos sinulle, että olet luottanut minuun ja ottanut minut kulkemaan elämäsi kivikkoisinta polkua kanssasi. Olet rohkea, kun olet uskaltanut nojata minuun silloin kun omat jalkasi ovat olleet väsyneet. Toivon, että olen pystynyt luomaan sinuun uskoa, että omat voimasi vielä palaavat. Toivon, että opit olemaan armollinen itsellesi, hyväksymään itsesi ja rakastamaan itseäsi. Näytät minulle ja kaikille muille, että uskomattoman vaikeistakin elämäntilanteista voi selviytyä, päästä eteenpäin.

Olet arjen sankarini.