Erkki Tolosen pelloista vain murto-osa on sinisellä potulla. Kajaanin torilla sitä menee kaupaksi, ensin joku ostaa kokeilumielessä, mieltyy ja tulee uudestaan Tolosen toripöytään. Näytillä on halkaistu Blue Congo, sisältä sinivioletti.
"Tavallisen potun hinnalla sitä myyn", Tolonen sanoo. Hän on kaupannut perunaa Kajaanin torilla vuodesta 1960. Pohjavaaran emännät alkoivat 1950-luvulla hakea lisätienestiä perunan, leipien ja kukkojen torimyynnillä. Vähitellen isännät isonsivat perunamaitaan ja nyt Pohjavaara on Kainuun perunanviljelyn keskus.
Blue Congo pitää sinisen värinsä kypsennettynä. Parhaiten sinisyys säilyy höyryttämällä, uunissa tai mikrossa kypsennettäessä. Erkki Tolosen mielestä sininen peruna on parasta muusina. Ei se oikein kainuulaiseen pottupuuroon tai pottumaitoon istu.
Luumuperunan väri johtuu samoista aineista kuin mustikankin. Tolosen mielestä sinivioletti sopii oikein hyvin Kainuuseen, ovathan Vuokatin vaarat samanvärisiä. Sotkamon Jymyn violettikin on lähellä, Hiukan pesisstadionilla sekä ensimmäisen Jymyn mestaruuden vuonna 1963 että uusimman tänä syksynä todistanut perunanviljelijä sanoo.
Blue Congo-perunan mahdollisia terveysvaikutuksia tutkitaan. Se voi ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja.
Myös Kainuun
mustaa
Toinen tummanpuhuva peruna Tolosella on vanha Kainuun musta. Sitä viljellään enää vähän, sillä lajike ei noudata tehoviljelyn vaatimuksia. Kainuun musta kasvattaa aivan pieniä ja suuren suuria mukuloita, ei tasakokoisia. Ja mukulat istuvat tiukasti kiinni varressa.
Erkki Tolosen omat perunasuosikit ovat talvella Pito, kesällä Amazon. Uutispotuista hän valkkaa omalle lautaselleen kaikkein pienimmät ja maukkaimmat. Uuden perunan seuraksi riittävät sipuli ja voi.
Ravintoloissa tai kylästellessä syödessään Tolonen ottaa vain pari perunaa ja maistelee kaikkea muuta. Kotona saa arkena perunaa kylläkseen eikä sillä kannata itseään täyttää hienoissa ruokapaikoissa. Eivätkä ravintolaperunat maistukaan.
Perinteistä ja pikaruokaa
Tolosen perheessä syödään mielellään pottumaitoa. Se syntyy parhaiten tavallisesta valkeasta lajikkeesta, kuten Pidosta. Perunat kuoritaan ja lohkotaan, keitetään pehmeiksi ja vesi kaadetaan pois. Lisätään kattilaan maitoa niin paljon, että lohkot peittyvät. Sitten seos kuumennetaan, lisätään suola, voinokare ja sipulisilppua tai ruohosipulia ja lusikoidaan.
Pito sopii myös kainuulaiseen pottupuuroon. Perunat kuoritaan ja lohkotaan, keitetään pehmeiksi ja otetaan keitinvesi talteen. Lohkot survotaan nuijalla tai vatkaimella, keitinvettä lisätään niin että syntyy sakea liemi. Seosta kuumennetaan ja lisätään joko ohra- tai ruisjauhoa. Jos vettä on litra, sopiva määrä jauhoa on 3,5-4 desilitraa.
Puuroa keitetään tunti, jos on lisätty ruisjauhoa ja hämmennetään välillä, jottei keitos pala pohjaan. Ohrajauholle riittää lyhyempi kypsytys. Maustetaan suolalla ja syödään voisilmän ja maidon kanssa. Samalla tavalla voi keittää naurispuuron.
Kainuulaisesta talkkunasta saa näpsäkän pikaruoan. Kiehuvaan veteen pannaan suolaa ja tarpeen mukaan talkkunajauhoa, kypsennetään muutama minuutti ja syödään voisilmän ja maidon kanssa.
Talkkunan kanssa syötiin ennen läskikäristystä. Rasvainen sianliha viipaloidaan, pannaan kuumalle valurautapannulle ja ruskistetaan kuultavan ruskeaksi omassa rasvassaan. Ripotellaan suolaa. Pannulta kaadetaan rasva talkkunapuuron silmäksi ja lihapalat pannaan viereen. Talkkuna ja läskikäristys olivat savottamiesten eväitä.
Perunalaatikkoa varten perunat kuoritaan ja viipaloidaan, ladotaan kerroksittain uunivuokaan joko tuoreen sianlihan, ruskistetun jauhelihan tai savukyljen kanssa. Sipulia pannaan myös sekaan. Liemeksi suolalla maustettu vesi, jota sakeutetaan puolella ruokalusikallisella vehnäjauhoja. Munamaito ei kuulu kainuulaiseen perunalaatikkoon.
Aito kalakeitto syntyy suolamuikuista. Pito-peruna tai muu valkoinen lajike kuoritaan ja lohkotaan, keitetään vedessä viisi minuuttia. Sitten suurustetaan kahdella ruokalusikallisella ruisjauhoa ja annetaan kiehua melkein kypsäksi.
Päälle ladotaan suolamuikkuja, ja keitetään niin että kalat kypsyvät. Tarkistetaan suola ja lisätään voita ja sipulia. Ennen keiton liemi kaadettiin eri astiaan ja siihen pantiin sipuli ja voi.