Sain ensimmäiset farkut ekaluokkalaisena. Uskomatonta mutta totta, ne olivat ihkauudet. Olin nimittäin neljänneksi vanhin poika, ja uusia vaatteita osakseni tuli hyvin harvoin. Yleensä sain vanhemmilta veljiltä perittyjä käytettyjä vaatteita. Olin tilanteeseen jotenkin tottunut ja turtunut, enkä osannut  kaivata uusia kledjuja.

Äitini oli ostanut oikeaa väriäpäästävää farkkukangasta ja ompeli minun kolmelle vanhimmalle veljelle uudet farkut. Siihen aikaan 70-luvulla farkuissa oli suurinta muotia alaspäin levenevät lahkeet. Levennys toteutettiin niin, että polvilumpion kohdalla edessä oli v:n muotoinen sauma, josta lahkeet sopivassa aika jyrkässä kulmassa pääsivät levenemään.