Sain ensimmäiset farkut ekaluokkalaisena. Uskomatonta mutta totta, ne olivat ihkauudet. Olin nimittäin neljänneksi vanhin poika, ja uusia vaatteita osakseni tuli hyvin harvoin. Yleensä sain vanhemmilta veljiltä perittyjä käytettyjä vaatteita. Olin tilanteeseen jotenkin tottunut ja turtunut, enkä osannut kaivata uusia kledjuja.
Äitini oli ostanut oikeaa väriäpäästävää farkkukangasta ja ompeli minun kolmelle vanhimmalle veljelle uudet farkut.