Orpon hallituksen budjettiesitystä ensi vuodelle leimaavat leikkaukset sinne ja tänne, eikä kiitosta kuulla juuri mistään päin. Oulun seudulla on sentään ilmaistu tyytyväisyyttä Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen saamasta miljoonan euron lisäavustuksesta.
Ruutikankaan miljoonan panostukseen liittyy kuitenkin hieman kysymyksiä herättäviä piirteitä. Ensinnäkin ampumaurheilukeskusta kehittävän Ruutikunnat Oy:n hallituksen puheenjohtaja on perussuomalaisten oululainen kansanedustaja Jenna Simula.
Yksittäisiä toimintatapoja on usein väärin rinnastaa toisiinsa, mutta Oulun seudulla varmasti muistetaan miten kesällä 2002 kävi Suvi Lindénille. Ilta-Sanomat kertoi Lindénin myöntäneen kulttuuriministerinä valtionapua golfkentälle, jossa hän perheineen oli osakkaana. Uutinen johti Lindénin eroon ministerin tehtävästä.
Jenna Simula harrastaa itse metsästystä ja ampumista. Hän kertoi somealusta X:ssä "Lisää ruutia!" -otsikolla iloitsevansa Ruutikankaan miljoonasta eurosta. Simula oli liittänyt päivitykseen kotialbumikuvansa, jossa hän poseeraa aseharrastajan asusteissa ase kädessään.
Kalevan uutisjutussa (5.9.) Simula luettelee mihin kaikkeen rahaa vielä tarvitaan Ruutikankaan rakentamisessa. Simula ei ole kuitenkaan ampumaradan osakas, eikä hän tiettävästi ole mukana Ruutikankaaseen liittyvässä ampumaseurassa.
Simula tarkensi Helsingin Sanomien sekä Iltalehden haastatteluissa (5.9.), että hän on ampumakeskuksen lähikuntien omistaman taustayhtiön hallituksessa Limingan kunnan edustajana, eikä sanojensa mukaan hyödy millään tavalla henkilökohtaisesti valtionavusta.
Ruutikankaasta halutaan rakentaa yksi Euroopan suurimmista ampumaurheilukeskuksista. Sen lasketaan houkuttelevan ampumaurheiluun liittyvää turismia ja samalla tuloja seudulle. Ampumaurheilun lisäksi paikan uskotaan sopivan jatkossa myös viranomaisten sekä armeijan harjoitusalueeksi.
Ruutikankaan miljoonassa on toiseksi erikoista se, että budjettiriihessä Ruutikangas sai ainoana ampumaurheilukeskuksena avustuksen. Suomessa on yli 600 yhdistysten ylläpitämää siviilirataa ja tarvetta valtiontukeen lienee ollut monella muullakin radalla. Ja miksi yksi maaseudun harrastuskohde saa suuren valtiontuen, kun samaan aikaan vastaavia harrastuspaikkoja kuten raviratoja pakotetaan täyteen markkinaehtoisuuteen?
Suuri kansainvälisen mittaluokan ampumaurheilukeskus on merkittävä asia paikallisesti Limingan ja Lumijoen alueille ja koko Oulun seudulle. Siinä mielessä paikallista poliitikkoa on kiittäminen, että hän on kyennyt lobbaamaan alueensa etuja.
Selvää on, että hallituksen päättämät painotukset tai leikkaukset valtion budjetissa kertovat hallituksen arvovalinnoista. Ampumaradan valtiontukea voidaan nykyisessä Euroopan tilanteessa perustella turvallisuuden ja maanpuolustuksen kehittämisellä. Silti lukemattomat järjestöt ja harrastuspiirit tuntevat jääneensä syrjäytetyksi, kun valtiontukia leikataan niin monelta suunnalta.