Sikiö kuulee, haistaa ja maistaa

Mamma mia, mitä kaikkea sikiö tietää omasta kotiväestään jo hyvän aikaa ennen syntymää!

Tutkimustieto vahvistaa sen, minkä lapsia hoitavat ovat aina tienneet: äidin vatsassa asustelevat sikiöt oppivat monia asioita
Tutkimustieto vahvistaa sen, minkä lapsia hoitavat ovat aina tienneet: äidin vatsassa asustelevat sikiöt oppivat monia asioita
Kuva: Jarmo Kontiainen

Mamma mia, mitä kaikkea sikiö tietää omasta kotiväestään jo hyvän aikaa ennen syntymää! Sikiö tuntee äidin tuoksun ja tietää, milloin äiti juo teetä tai onko hän syönyt valkosipulia. Sikiö kuulee perheen tutut äänet, puhelimen pirinän, koiran haukahdukset tai kun äiti lauleskelee tai lukee iltasatua perheen vanhemmille lapsille.

Sikiö tunnistaa, milloin äiti "relaa" sohvalla katsomassa television saippuasarjaa tai milloin hän treenaa jumppasalilla. Sikiö "haistaa" jopa kuntosalin hajun. Eikä isukkikaan jää vaille huomiota. Valpas sikiö kuulee kotijoukkueen mölinästä, milloin Suomi tekee maalin.


Syntymähetki ei ole
aivojen kehityksen kannalta merkkipaalu. "Sikiö kuulee, haistaa ja maistaa ja samalla oppii kaiken aikaa", psykologian dosentti Minna Huotilainen kertoi Helsingin yliopiston tieteenaloja esittelevässä tilaisuudessa keskiviikkona.

Huotilainen on toiselta koulutukseltaan insinööri ja tutkii äänien oppimista ja miten äänet kantautuvat kohtuun. Kun perheeseen syntyy vauva, isien ja äitien on turhaa hyssytellä kaikkia olemaan hiljaa, ettei vauva herää. Vauva on sikiönä tottunut kaikkiin kodin ääniin ja voi pikemminkin hämmästyä, miksi kopan ympärillä yhtäkkiä on hiljaista.

Äänet, hajut ja maut opettavat sikiötä ennakoimaan maailmaa ja totuttavat häntä tulevaan ympäristöön. Ne luovat "äänikodin", jossa vauva syntyy tuttuun paikkaan

Äidin mielimusiikista tulee sikiön mielimusiikkia. Jos perheessä on koira, sen haukunta on jo tuttu vastasyntyneelle. Sikiö oppii tuoksuja ja makuja lapsiveteen kertyvien haju- ja makuaromien kautta ja tuntee äidin ruokavalion. Jos raskaana olevan äidin ruokavalio on niukka esimerkiksi allergian vuoksi, vauvaa voi olla vaikea totuttaa uusiin makuihin. Lapsen nirsoilu erilaisia ruokia kohtaan voi olla alkaisin kohdusta.

Sikiökauden muistot vaikuttavat pitkälti siihen, mihin lapsen kiinnostus suuntautuu. Ne voivat olla selitys siihen, miksi joku vauva innostuu musiikista tai lastenloruista ja toinen valpastuu vieraista kielistä. Jotkut vauvat alkavat heti tanssahdella sylissä musiikin soidessa. Todennäköisesti he ovat oppineet tanssin tahdit jo kohdussa.

"Jos vauva pärähtää itkemään aina puhelimen soidessa, raskausaikana äiti on voinut työkiireiden vuoksi reagoida kielteisesti puhelimen ääneen. Äidin hormonitoiminnan ja sydämensykkeen muutokset välittyvät aivan varmasti sikiöön", Minna Huotilainen kertoo. Kohdussa ollaan hyvin selvillä siitä, koska mennään aerobicin tahtiin ja koska heittäydytään sohvaperunaksi teekupposen ääreen.

Kun sikiökauden muistoja kertyy näin paljon, miksi emme muista, millaista kohdussa oli?

Minna Huotilaisen mukaan sikiöaikaiset muistot eivät ole "luettavissa", koska siihen tarvittavien aivojen rakenteet ovat valmiit vasta 2-4 vuoden iässä.

Ilmoita asiavirheestä