Si­jais­per­heis­tä va­li­te­taan yhä enemmän

Sijaisperheiden toiminnasta satelee valituksia kiihtyvään tahtiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.

Oululaisäiti on vaatinut, että hän saisi nähdä huostaanotettuja lapsiaan useammin. Vastikään tapaamisviikonloppuja tihennettiinkin niin, että sijaisperheessä olevat lapset pääsevät omiin kerrossänkyihinsä joka toinen viikonloppu. Äiti on hakenut huostaanoton purkamista, mutta sosiaalityöntekijä teki kielteisen päätöksen noin kahdeksan kuukauden odotuksen jälkeen muutama viikko sitten. Nyt äiti on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Oululaisäiti on vaatinut, että hän saisi nähdä huostaanotettuja lapsiaan useammin. Vastikään tapaamisviikonloppuja tihennettiinkin niin, että sijaisperheessä olevat lapset pääsevät omiin kerrossänkyihinsä joka toinen viikonloppu. Äiti on hakenut huostaanoton purkamista, mutta sosiaalityöntekijä teki kielteisen päätöksen noin kahdeksan kuukauden odotuksen jälkeen muutama viikko sitten. Nyt äiti on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Sijaisperheiden toiminnasta satelee valituksia kiihtyvään tahtiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.

Avi on kuluneen 1,5–2 vuoden aikana saanut vuosittain useita kymmeniä yhteydenottoja aiempaa enemmän toimeksiantosopimukseen pohjautuvasta perhehoidosta eli sijaisperhetoiminnasta. Myös niitä koskevien kanteluiden määrä on jopa kolminkertaistunut.

Valitusten takana ovat yleensä vanhemmat, joiden lapset on sijoitettu sijaisperheeseen. He kokevat, ettei sijaisperheiden toiminta ole aina asianmukaista ja että lasten tarpeet eivät tule huomioiduksi riittävästi. Esiin on noussut myös epäilyksiä lasten kaltoinkohtelusta.

Avi valvoo kunnallisia lastensuojelupalveluja ja lastensuojelun yksityisiä palveluntuottajia. Toimeksiantoperusteisen perhehoidon valvonta on kuitenkin kuntien omalla vastuulla. Siitä huolimatta siitä valitetaan myös Aviin.

”Kuntien valvonnassa on havaittavissa puutteita. Se ei ole riittävää. Oulun sijoittaa paljon toimeksiantosopimuksella, joten etenkin Oulun täytyy havahtua ja miettiä, miten se toteuttaa asian mukaisesti sijaisperheiden valvonnan”, sosiaalihuollon ylitarkastaja Elisa Roimaa kuvailee.

Hän valvoo viraston ainoana työntekijänä lastensuojeluasioita Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Roimaa on ylityöllistetty, joten hän ei ole ehtinyt ratkaista vielä yhtäkään kantelua.

”Osassa näyttää olevan valitukselle aihetta, osassa ei”, hän tyytyy luonnehtimaan.

Roimaa uskoo, että yhteydenottojen lisääntymisen syynä on perhehoidon lisääntyminen. Asiakkaat ovat myös yhä tietoisempia oikeuksistaan.

Oulussa perhehuollosta vastaa palveluesimies Anne-Maria Takkula. Hänen mukaansa sijaisperheisiin tehdään kotikäyntejä ainakin kerran vuodessa. Jos puutteita havaitaan, niihin puututaan.

Oulu on kiinnittänyt sijaisperheissä huomiota muun muassa siihen, että lapsi saa siellä riittävästi tilaa itselleen. Joskus puuttumista on vaatinut kodin puhtaus, joskus lapsen huoneen asiallisuus. Myös kasvatukseen liittyvissä tilanteissa paljastuneita ylilyöntejä on tullut esiin.

”Emme me mene sinne villakoiria metsästämään vaan me katsomme, että lapsen kasvuolosuhteet ovat turvalliset.”

Takkulan mukaan perhehuollossa reagoidaan hyvin herkästi etenkin epäilyksiin mahdollisesta kaltoinkohtelusta.

”Jos epäilyksiä ilmenee, selvitämme asiaa yhdessä poliisin kanssa ja päätämme sijoituksen jatkamisesta tapauskohtaisesti. Luotamme siihen, jos poliisi sanoo, että lapsi voi jatkaa sijoitusta perheessä epäilystä huolimatta. Joskushan tehdään turhiakin ilmoituksia.”

Oulu on panostanut voimakkaasti sijaisperhetoimintaan. Se on ollut laitoshoitoa yleisempi sijoitusmuoto kaupungissa jo vuodesta 2008 lähtien.

Sijoitusmuoto vaikuttaa merkittävästi lastensuojelun kustannuksiin. Lastensuojelun keskusliiton mukaan lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen maksaa noin 22 000 euroa vuodessa, ammatilliseen perhekotiin noin 60 000 euroa ja laitoshoitoon yli 90 000 euroa vuodessa.

Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli kertoo, että kustannukset eivät vaikuta Oulun sijoituspäätöksiin mitenkään.

”Ei millään lailla. Noudatamme voimassa olevaa lakia.”

Vuoden 2012 alussa voimaan astunut lastensuojelulain muutos edellyttää, että lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa.

Lue erilaisten ihmisten kokemuksia Oulun lastensuojelusta. Aiheesta on laaja reportaasi sunnuntain Kalevassa.