Oulun palvelualan opistossa puhdistuspalveluja opiskeleva Jenni Keränen ei tunnustaudu siivousintoilijaksi. Päinvastoin, Keränen kertoo olevansa suhteellisen laiska siivoamaan kotioloissa, minkä lisäksi hänen kanssaan samassa asunnossa asuva sisko sotkee paikkoja.
Keräsen koti näyttää kuitenkin siistiltä.
"Kyllä sänky pitää aina olla siististi pedattu." Keränen myöntää.
Hänen luokkakaverinsa, niin ikään Taitaja-finalisti Jenni Väisänen on samaa mieltä.
"Tiskipöytä täytyy pitää siistinä, samoin sänky."
Voisivatko nämä naiset todistaa virheelliseksi vanhan hokeman siitä, ettei suutarin lapsella ole kenkiä?
Näyttäisivätkö Keränen ja Väisänen toteen sen, että ammattilaisella on ammattimaiset otteet myös siviilissä?
Ainakaan taidon puutteesta se ei heidän kohdallaan jää kiinni. Siinä missä muut puhdistuspalvelujen Taitaja-finalistit ovat joko toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita, ovat Keränen ja Väisänen aloittaneet opintonsa vasta viime syksynä. Osaamisesta kertoo myös se, että molemmat ovat saaneet kesätyöpaikan siivousalalta.
"Opiskelujen alettua olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota yleisten tilojen siisteyteen" kertoo Jenni Väisänen.
"Saatan markettiin mennessä katsoa, että onpa likainen lattia."
Jenni Keränen taas on kiinnittänyt uudella tavalla huomiota yleisten roskisten vähäiseen määrään.
"Niitä saisi olla katujen varsilla huomattavasti enemmän. Jos niitä olisi tiheämmässä, ihmiset myös heittäisivät roskansa niihin herkemmin."
Naisten tulevaisuudensuunnitelmat paljastavat, kuinka perusteellisesti siivouskärpänen on päässyt heitä puraisemaan.
"Aion ehdottomasti jatkaa opiskeluja tämän koulun jälkeen." kertoo Keränen.
"Kondiittori. Se olisi kaikkein mieluisin ammatti" hän paljastaa. Väisänenkin haaveilee jatko-opinnoista. "Minun unelma-ammattini olisi lähihoitaja.
Itse asiassa juuri kukaan heidän luokkakavereistaan ei ole suunnitellut jäävänsä siivousalalle. Syykin on selvä.
"Siivoaminen on fyysisesti raskasta työtä, mutta siltä siitä maksetaan huonosti. Alaa ei myöskään arvosteta, vaikka siivoaminen on tärkeää. Kaikkia inhottaa, jos on todella likaista", Keränen harmittelee.
Tälle kaksikolle siivoaminen ei siis sittenkään taida olla kaikki kaikessa, mutta tärkeä päivittäistä viihtyvyyttä lisäävä tekijä joka tapauksessa.
Näillä suutarin lapsilla ei ehkä ole nahkakenkiä, mutta kenties sandaalit, jotka on helppo potkaista pois jalasta silloin kun huvittaa.
"Eivätkä siivoustaidot mene ikinä hukkaan, niitä tarvitsee aina" Keränen muistuttaa.
