Suomen talvi asettaa erityisvaatimuksia lentoliikenteelle. Kiitotiet on pidettävä sulina auraamalla ja kemikaalien käytöllä. Lentokoneet täytyy käsitellä sertifioiduilla nesteillä, etteivät ne olisi jäässä ilmaan noustaessa.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla on tänä talvena ollut muutama luminen päivä marraskuussa. Talvessa on keskimäärin viisi ja enintään seitsemän lentoliikennettä sekoittavaa lumista päivää. Sumu estää laskeutumisen Vantaalle keskimäärin kerran vuodessa.
"Alijäähtynyt vesi on paha ongelma pohjoisessa, esimerkiksi Kittilässä. Sitä saattaa sataa pakkassäällä ja se jäätyy joka paikkaan", NCC-supervisor Santeri Saukkonen kertoo.
Lumisade aiheuttaa Vantaalla tavallisesti kymmenen minuutin viiveitä. Lentoja joudutaan harvoin sen takia lykkäämään yli kaksikymmentä minuuttia. Aamu- ja iltapäivällä, jolloin on paljon lento-operaatioita, lumisateesta on enemmän haittaa kuin muihin vuorokauden aikoihin.
Koneet käsitellään
maassa jäänestolla
Muutaman viikon Vantaalla toimineessa Finnairin operatiivisessa johtokeskuksessa, Network Control Centerissä (NCC), suunnitellaan muun muassa säätietojen perusteella varavaihtoehtoja. Yhtiön politiikan mukaan lennot perutaan vain pakkotilanteessa.
"Varakentälle laskeutumista yritetään välttää viimeiseen asti. Se on kallista: kone on poissa pelistä, matkustajat väärässä paikassa ja lisäksi joudutaan maksamaan kenttämaksuja", NCC-supervisor Milka Saastamoinen toteaa.
Talvella on tärkeää, että lentokoneen siivet ovat puhtaat jäästä ja lumesta ennen lähtöä. Lennettäessä jää vaikuttaisi muun muassa siipien nostovoimaan.
Ensin lumi ja jää pestään pois veden ja glykolin seoksella, jonka vahvuus määräytyy lämpötilan mukaan. Nestettä kutsutaan ykköstyypin jäänpoistonesteeksi.
Jäänpoistokoordinaattori Pekka Tuunanen Finnairilta sanoo, että siipien lisäksi koneen runkokin puhdistetaan jäästä muun muassa aerodynamiikan takia.
Rungon puhdistamisella myös varmistetaan, ettei irtoavaa jäätä joudu moottoriin.
Puhdistamisen jälkeen siivet suojataan nelostyypin nesteellä, joka on sataprosenttista glykolia. Se poistuu siiveltä lähtökiihdytyksessä, sillä ilmassa siiven pitää olla puhdas.
Vantaalla tehdään 10 000 jäänpoistoa talven aikana.
Talvella kosteus voi jäätyä myös koneen laskutelineisiin. Koneen hiilijarrut taas pitää suojata, ettei happi tai jäänestoaineet pääse niitä heikentämään.
Ilmassa moottoreista
vuodatetaan lämpöä
Lennon aikana koneen ohjaajat saavat tietoa laskeutumisradan kunnosta ja kitkasta lentokentän säätietojen mukana.
Kapteeni Pöntinen painaa jäänestonapit päälle, kun kone alkaa laskeutua pilvien läpi. Moottoreista voidaan ohjata kuumaa ilmaa moottorien sivuille ja mahdollisesti siivillekin, mutta niiden yläpinnoille jäätä ei kerry ilmassa.
Pöntinen kertoo, että yläilma on talvella vähän kylmempää ja pilvisempää kuin kesällä. "Kesällä on ukkoset. Talvella vastaavien ukkospilvien vesipitoisuus ilmenee jäänä ja lumena."
Koneen ohjaajat laskevat lähestymisen ja lentoon lähdön nopeudet ja käytettävät optimitehot. Lähtökohtana on painolaskelma, jonka virkailijat lähettävät tietokoneella terminaalista ohjaamoon.
"Jokainen lentoon lähtö ja laskeutuminen analysoidaan erikseen", Pöntinen toteaa.