"Siinä voi rappaus hal­je­ta" – seis­mo­lo­gin mukaan Oulun seudun maan­jä­ris­tys oli har­vi­nai­nen, va­hin­got mah­dol­li­sia

Järähtelyn keskus oli Limingasta muutaman kilometrin etelälounaaseen päin. Järistyksen ajankohdaksi on merkitty perjantai, 32 minuuttia ja 17 sekuntia yli puolenyön.

Järistyksen keskukseksi on määritetty alue, joka sijaitsee pari kilometriä Limingasta etelälounaaseen. Kuvituskuva.
Järistyksen keskukseksi on määritetty alue, joka sijaitsee pari kilometriä Limingasta etelälounaaseen. Kuvituskuva.
Kuva: Teija Soini

Tiedot Oulun seutua ja lähikuntia yöllä ravistaneesta maanjäristyksestä ovat tarkentuneet. Kyseessä oli voimakkain maan vavahtelu sitten vuoden 2000.

Seismologian instituutin mukaan järistyksen voimakkuus oli 3,2 magnitudia, ja se tapahtui noin 37 kilometrin syvyydessä.

Järähtelyn keskus oli Limingasta muutaman kilometrin etelälounaaseen päin. Järistyksen ajankohdaksi on merkitty perjantai, 32 minuuttia ja 17 sekuntia yli puolenyön.

Kortströmin mukaan järistys tuntui laajalti, ja siitä on tullut pelkästään instituutin havaintosivujen kautta noin 300 ilmoitusta.

– Suomen mitassa tämä on ehdottomasti harvinainen tapaus, kertoo seismologi Jari Kortström Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Hän kertoo, että Perämeren alue ja Ruotsin puolen rannikko siinä on melko aktiivista järistysaluetta. Alueella järisee vuosittain.

– Viime vuoden maaliskuussa Perämerellä tapahtui 4,1 magnitudin järistys. Se kirjattiin Ruotsin aluevesien puolelle.

Muita pohjoisen Suomen seismisesti aktiivisia alueita ovat Kuusamon seutu ja  Tornionjokilaakso molemmin puolin rajaa. Myös Enontekiön kohdalla kulkee tällainen vyöhyke, Kortström kertoo.

Miksi Perämeren alueella sitten järisee niin usein?

– Yleisesti ottaen jännitekenttä tulee Pohjois-Atlantin leviämisvyöhykkeeltä, joka aiheuttaa tännekin kallioperään jännitettä. Tällä alueella on myös olemassaolevia siirroksia, joita pitkin jännite sitten laukeaa tällaisina järistyksinä.

Magnitudin kolme tienoille asettuva järistys ei vielä riitä aiheuttamaan suurempaa tuhoa. Poissuljettuja yksittäiset vahingot eivät kuitenkaan ole.

– Jotain vahinkoja on voinut syntyä jos rakenne on altis. Siinä voi vaikkapa rappaus  haljeta.

Lähihistoriassa pohjoisen järistyksistä on raportoitu esimerkiksi uunien halkeamisia ja tiilien tipahtamisia savupiipuista.

– Tämän tapaiset jäykät rakenteet voivat kärsiä, Kortström vahvistaa.

– Sen kummempia vaurioita ei kuitenkaan pitäisi aiheutua.

Lue myös kommentti: Vähän kuin öinen lumiaura helvetistä