Estejuoksija Jukka Keskisaloa ei pidä ymmärtää väärin. Ei, Keskisalo ei ole niin tosikko kuin miltä hän toisinaan vaikuttaa.
Jotta Keskisaloa, 28, voisi ymmärtää, on ymmärrettävä lainalaisuudet maailmasta, jossa hän elää. Maailmasta, joka ei juuri minkään mittapuun mukaan ole normaali.
Kestävyysjuoksijan arki on raakaa touhua. Vuodessa Keskisalon matkamittariin rapsahtaa liki 7 000 juostua kilometriä. Jakolaskun jälkeen se tarkoittaa 19 kilometriä päivässä.
"Lenkille on mentävä, oli keli mikä tahansa", Keskisalon valmentaja Risto Ulmala kiteyttää.
"Kestävyysjuoksijalla ei ole varaa kompromisseihin."
Kun Keskitalo aloittaa kisoissa viimeisen kierroksensa, kiinnittyy huomio automaattisesti hänen askeliensa lennokkuuteen. Joskus kannattaisi katsoa myös Keskisalon ilmettä.
Se kertoo Ulmalan mukaan olennaisen. Enemmän kuin lehtiartikkeli tai Mauri Myllymäen asiantunteva tv-selostus.
"En ymmärrä urheilijoita, jotka puhuvat kovasta harjoittelusta. Jukalle kova harjoittelu on itsestäänselvyys. Ei siitä tarvitse tehdä numeroa. Riittää, kun katsoo Jukkaa kisan aikana", Ulmala hymähtää.
Kovimmissa harjoituksissaan Keskisalo uurastaa inhimillisen suorituskyvyn äärirajalla - toisinaan myös rajan pimeämmällä puolella.
Silloin on tarjolla vain kipua.
Maailma romahti
Marugamessa
Keskisalo osaa hymyillä ja häneltä löytyy myös tajua tilannekomiikalle sekä ymmärrystä huumorille. On vain yksi asia, jolle Keskisalo ei pysty nauramaan.
Juoksijan maailma romahti vain viisi päivää ennen Pekingin olympialaisten alkueräjuoksua.
On ironista, että tuhansia kilometrejä taivaltanut Keskisalo loukkasi itsensä viimeisessä viimeistelyharjoituksessa. Treenissä, jolla oli mittaa mitättömät 1 500 metriä.
Tapahtumaketju on lohduton: piikkari tarttuu vastoin kaikkia todennäköisyyksiä rataan kiinni, Keskisalo menettää tasapainonsa ja lyö reitensä kuivaesteeseen. Samalla hetkellä Keskisalon olympiaunelma karkaa neljän vuoden päähän.
"Miten muistelen tapahtunutta? Mitä luulet?"
"En pysty ikinä ottamaan Marugamen tapahtumia huumorilla. Minulta valui silloin monen vuoden työ hukkaan", Keskisalo puuskahtaa.
Voi vain kuvitella, mitä Keskisalo ajatteli, kun hän valmistautui Berliinin MM-kisoja edeltäneellä St. Moritzin leirillä viimeiseen harjoitukseensa.
"Tämän kesän tärkein juttu on se, että Jukan tärkeimmät työkalut eli jalat ovat olleet kunnossa", Ulmala sanoo.
Toivottavasti onni kestää sesongin loppuun. Keskisalon tapauksessa se ei ole kohtuuton pyyntö.
Pohja luotu
pallopeleissä
Jokaisen urheiluvalmentajan kannattaa perehtyä tarkasti Keskisalon tarinaan. Jos joku kuvittelee, että Keskisalon elämä oli pelkkää juoksemista jo lapsuudessa, erehtyy pahasti.
Pohja Keskisalon 2000-luvun menestykselle on luotu palloilulajien harjoituksissa ja pihapeleissä. Keskisalo harrasti muun muassa jääkiekkoa - lajia, jota kaikki yleisurheiluihmiset eivät edes pidä oikeana urheiluna.
"Minulla oli onni saada valmentajikseni ihmisiä, jotka ymmärsivät, että junnuna on tärkeintä kuormittaa monipuolisesti ja varoa tappamasta intoa tosikkomaisella valmennuksella", Keskisalo muisteli Urheilulehdessä vuonna 2006.
"En muista yhdenkään valmentajan missään vaiheessa vaatineen sitä, että pitäisi keskittyä yhteen lajiin."
Murrosiässä Keskisalo ehti kertaalleen jo lopettaa juoksemisen. Keskisalo pyörsi lopettamispäätöksensä yllättävimmässä mahdollisessa paikassa.
Kesken Ilosaarirockin Markus Volotinen pyysi 15-vuotiasta Keskisaloa liittymään harjoitusryhmäänsä.
Nyt tiedämme, mikä oli Keskisalon vastaus.
Legendaksi
ajan kanssa
Tämän sivun pääkuvaan liittyy paljon symboliikkaa. Keskisalo on - totta vieköön - palauttanut uskon suomalaiseen kestävyysjuoksuun.
Juoksijan menestyksen määräviä tekijöitä ovat lahjat ja asenne. Kyse ei ole kotipaikasta tai ihonväristä.
Suurin osa arvokisojen voittajista tulee jatkossakin Etiopiasta tai Kenian ylängöiltä. Mutta yhtä hyvin voittaja voi Keskisalon tavoin tulla Joensuun Rantakylästä.
Keskisalon kiri on kaunista katseltavaa. Kalevan kisoissa innokkaimmat vertasivat Keskisalon juoksua jo Lasse Virénin ja Pekka Vasalan esityksiin.
"En tuhlaa sekuntiakaan siihen, että miettisin paikkaani legendojen joukossa. En minä legenda ole, keskeneräinen juoksija", Keskisalo on sanonut.
Ehkä niin. Mutta matka legendaksi ei ole enää pitkä.
Miesten 3 000 metrin estejuoksun alkuerät sunnuntaina 16.8. kello 12 ja finaali tiistaina 18.8. kello 20.50.