Jani Sievinen voitti mestaruuden 200 metrin sekauinnissa Berliinin EM-kisoissa keskiviikkona. Sievinen vei voiton kovalla ajalla 1.59,30. Toiseksi tuli Italian Alessio Boggiato 1.59,83.
Jani Sievisen uran kohokohtana siintää monen mielessä hänen sykähdyttävä voittonsa 200 metrin sekauinnissa ME-ajalla 1.58,16 Rooman MM-kisoissa 1994. Berliini 2002 oli hänelle toisenlainen käännepiste. Sievinen palasi Saksan pääkaupungissa pitkällä radalla arvokisavoittajaksi seitsemän vuoden tauon jälkeen, ensi kerran sitten vuoden 1995 EM-kisojen.
Jo ennen Roomaa Sievisellä oli takanaan menestyksekäs aika nuorten EM-kisoissa ja aikuisten EM-kisoissa, ja huikea kaksinkamppailu Unkarin Tamas Darnyita vastaan 1993 Sheffieldin EM-kisoissa, joka päättyi niin, että Darnyi lopetti uransa mieluummin kuin hävisi kenellekään 200 metrin sekauinnissa.
Sheffieldissä Sievinen voitti ensimmäisen Euroopan-mestaruutensa lajissa, josta oli tuleva hänen kohtalonsa uinnissa, mutta Darnyitä hän ei koskaan voittanut. 400 metrillä Sievinen jäi niukasti toiseksi Darnyin jälkeen. 200 metrin sekauinti on ollut Sievisen paras laji. Hän ui myös 400 metrin matkaa, ja vaikka hän voitti siinä EM-kultaa 1995 Wienissä, laji ei oikeastaan koskaan ole istunut hänelle yhtä hyvin kuin lyhyempi matka.
Sievisen ensimmäinen aikuisten arvovoitto tuli vuonna 1991 lyhyen radan EM-kisoissa Gelsenkrichenissä. Hän voitti 50 metrin selkäuinnin ja toi Suomeen ensimmäinen arvovoiton sitten Toivo Reingoldtin Euroopan-mestaruuden vuonna 1931.
Wienin EM-kisoissa 1995 Sievinen voitti kolme kultaa, ja erityisesti voitto 200 metrin vapaauinnissa ällistytti. Huima menestys vuosi ennen Atlantan olympialaisia lisäsi odotuksia. Mihin hän voi pystyä?
Käänteitä
Sievisen uran eräänlainen käännekohta osui Atlantaan 1996. Ennen kisoja julkisuus asetti tuolloin 22-vuotiaalle nuorukaiselle huikeat tavoitteet: sanottiin, että jos kaikki osuu kohdalleen, Sievinen voi voittaa jopa viisi kultaa. Atlanta ei kuitenkaan ollut Sieviselle satumainen uran kohokohta, päinvastoin. Ennustetut olympiakullat vaihtuivat kramppeihin ja yhteen hopeamitaliin päämatkalla 200 metrin sekauinnissa, ja jo siihen Sievinen itse sanoo olleensa ja olevansa edelleen tyytyväinen.
Sievinen kertoi ennen Berliinin EM-kisoja, että vaikka muut puhuivat ennen Atlantaa viidestäkin mitalista, hänen tavoitteenaan oli koko ajan yksi mitali. Lehtien rummutus lisäsi paineita nuorukaiselle, mutta Sievinen ei koskaan ole antanut ulkopuolisten vaikuttaa liikaa suunnitelmiinsa. Sievinen on itsenäinen ja määrätietoinen urheilija, joka tietää, mitä haluaa. - Tavoitteeni kerron avoimesti, mutta mitään en lupaa.
Atlantassa uinnit eivät sujuneet niin kuin oli suunniteltu. Heti ensimmäisen kisan, 200 metrin vapaauinnin karsinnan jälkeen oli selvää, että Sievinen ei ole mahtivireessä. Sievinen putosi uusinnan jälkeen B-finaaliin, ja sen jälkeen alkoivat krampit vaivata.
Sievinen oli ollut ennen Atlantaa voittamaton 200 metrin sekauinnissa neljän vuoden ajan, Barcelonan olympialaisten neljännestä sijasta alkaen. Atlantan loppukilpailun piti merkitä hänelle 40:ttä perättäistä voittoa, mutta sitä ei sitten tullut, kun jälleen unkarilainen Attila Czene meni ja voitti.
Luppovuodet
Atlanta oli pettymys. Se heijastui pari vuotta Sievisen harjoitteluun. Tuli muutama luppovuosi harjoitteluun, kuten Sievinen asian ilmaisi ennen Istanbulin EM-kisoja 1999.
Vuoden 1997 EM-kisoissa Sevillassa Sievinen saalisti lempimatkallaan pronssin. Perthin MM-kisoissa 1998 piti suunnan jo muuttua ja mitalin värin kirkastua, mutta ennen kisoja yllättänyt poskiontelon tulehdus ja ennen kisauinteja vaivanneet sydämen rytmihäiriöt pitivät huolen siitä, ettei Sievisestä ollut muitten uhkaajaksi. Hän oli 200 metrillä vasta 11:s.
Myös vuoden 1999 EM-uinneissa Istanbulissa sydän teki omia rytmiharjoituksiaan ja haittasi vihtiläisen keskittymistä liikaa. Tästä huolimatta Sievinen ui pronssia lempimatkallaan.
Sydänkatetrisaatio
Sievisen sydän oli oireillut jo 8 vuotiaasta alkaen, mutta vasta nyt pikkuvika alkoi haitata töitä liiallisesti. Vaiva korjattiin katetrisaatio-operaatiolla (tähystämällä) elokuussa 1999.
Sydneyn olympiavuoden piti jälleen merkitä Sieviselle haaveen toteuttamista, mutta nyt olympiamitali karkasi epäonnen takia. Heti lähdössä Sievisen uimalasit valahtivat pois silmiltä, ja uinti oli pilalla. Hän jäi loppukilpailussa kahdeksanneksi.
Myös aiemmin olympiakesänä uiduissa Helsingin EM-kisoissa Sievinen oli vaisu. Hän osallistui kisoihin kesken harjoittelujakson, koska tähtäsi olympialaisiin, eikä päässyt A-loppukilpailuun.
Pitkän matkan arvokisojen lomassa Sievinen on onnistunut erinomaisesti lyhyen radan arvokisoissa. Kaikkiaan hänellä oli ennen Berliiniä 24 aikuisten arvokisamitalia. SE-aikoja hän on uinut 133, ME-aikoja 11 ja Euroopan ennätyksiä 18.