Kahdeksanvuotiaan Joel Strömforsin T-paidan alla käy vipinä.
"Kutka tykkää kömpiä paidan alle. Se on näistä kahdesta vikkelämpi, Kornelius puolestaan vähän rauhallisempi. Molemmat rakastavat rapsutuksia", kertoo kahden puolivuotiaan rottatytön omistaja.
Strömforsin perhe innostui rotista alkukesästä.
"Olimme nähneet Heurekassa muutamia kesyrottia, ja otettuamme niistä selvää innostuimme tosissamme. Oman heinäallergiani vuoksi emme ole voineet pitää esimerkiksi kaneja tai marsuja, joten rotat tuntuivat sopivalta vaihtoehdolta", kertoo Joelin äiti Jetta Eklöf.
Rotta on nyt pop, eikä vähiten herttaisen Rottatouille-animaation ansiosta, jossa ruuanlaittoon rakastunut Remy-rotta pääsee kokeilemaan kokin taitojaan ranskalaiseen hienostoravintolaan. Ennen kuin herkullisten ruokien salaisuus voidaan paljastaa kaikelle kansalle, on kuitenkin kohdattava monia ennakkoluuloja.
Eklofillä ei ennakkoluuloja ollut, vaikka hän pitääkin niitä luonnollisia.
"Vanhemmat ihmiset saattavat suhtautua kesyrottaankin kammoksuen. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että kesyrottaa ja luonnossa villinä elävää isorottaa voi verrata melkeinpä yhtä lailla kuin koiraa ja sutta. Kesyrottia on jalostettu vuosikaudet, ja nämä ovat oikein fiksuja, mukavia ja seurallisia lemmikkejä. Lapsilla ei yleensä ennakkoluuloja olekaan, ne tuntuvat olevan aikuisten juttu."
Fiktiivisellä ranskalaisrotalla Remyllä ja suomalaisilla serkuillaan on ainakin yksi yhteinen piirre. "Nämäkin ovat herkkujen perään. Ne jemmaavat niitä uunin alle ja kukkaruukkuihin", Eklöf kertoo.
Ruokavalioltaan rotta on elävä komposti.
"Ne syövät ihan kaikkea. Tosin mitään rasvaista, sokerista tai mausteista niille ei saa antaa. Meidän perheessämme Kutkalla ja Korneliuksella taitaa olla terveellisempi ruokavalio kuin meillä itsellämme", Eklöf nauraa.
Kesyrotta viihtyy ihmisen seurassa, mutta tarvitsee samaa sukupuolta olevan lajitoverin. Rottien häkin on oltava riittävän iso, ja vilkkaina eläiminä niiden on päästävä jaloittelemaan, mieluiten ainakin kerran päivässä.
"Silloin saa olla tarkkana sohvatyynyjen kanssa. Ne tykkäävät jyrsiä ihan kaikkea mahdollista. Kutka ja Kornelius tykkäävät opetella temppuja ja leikkiä kissanleluilla", kertoo Strömfors.
Ei-sanakin on Kutkalle ja Korneliukselle ainakin periaatteessa tuttu.
Rotta vaatii työtä ja huolenpitoa siinä missä mikä tahansa muukin lemmikki.
"Jaloitellessaan ne ovat sisäsiistejä. Häkin siisteydestä on kuitenkin huolehdittava, ja rottien kynnet pitää myös leikata säännöllisesti. Se onkin melkoinen homma", Eklöf huokaa.
Häkissä tarjolla oleva vesi on syytä vaihtaa päivittäin.
Rotista on Eklöfin ja Strömforsin perheessä tullut nopeasti perheenjäseniä.
"Ne tunnistavat nimensä ja todella kiintyvät omistajaansa. On ollut yllättävää huomata, että ne todella ovat persoonia, joilla on omanlaisensa luonne. Yksi lemmikkirotan huonoimmista puolista onkin se, että se on hyvin lyhytikäinen lemmikki ja elää yleensä vain parivuotiaaksi."